Psyykkinen hyvinvointi ja neurokognitiivinen suoriutuminen Aspergerin oireyhtymässä aikuisiällä
Aspergerin oireyhtymä on autismin kirjon häiriö, jonka piirteet ovat esillä lapsuudessa ja jatkuvat läpi elämänkaaren. Tutkimuksen tavoitteina oli selvittää, millaista psyykkistä oireistoa ja psykososiaalisen tuen tarvetta Aspergerin oireyhtymässä aikuisuudessa esiintyy, sekä tutkia aikuisiän neurokognitiivista suoriutumista. Asperger-ryhmässä oli 20 diagnosoitua aikuista ja verrokkiryhmässä 25 tervettä aikuista. Psykiatrisia oireita kartoitettiin SCL-90-kyselyllä ja psykososiaalisten tukitoimien käyttöä selvitettiin asiakirjoista ja haastatellen. Neurokognitiivista suoriutumista tutkittiin WAIS-III-testistöllä. Aikuisilla, joilla oli Aspergerin oireyhtymä, esiintyi psyykkisiä oireita merkitsevästi tai erittäin merkitsevästi enemmän kuin terveillä kaikkien SCL-90-oireskaalojen perusteella. Psyykkinen kuormittuminen näkyi myös heidän saamissaan rinnakkaisdiagnooseissa ja psykososiaalisten palvelujen käytössä. Yli puolella oli joko lievän tai keskivaikean masennuksen diagnoosi. Yli puolet oli saanut joko nuoriso- tai aikuispsykiatrian polikliinista yksilöhoitoa. Asperger-diagnoosin saaneiden aikuisten neurokognitiivinen suoriutuminen oli keskitasoista, mutta suoriutumisprofiilin vaihtelevuus ja yksilöllisyys tulivat ilmi. Ryhmätasolla vahvuutta oli visuaalisten yksityiskohtien havainnoinnissa. Prosessointinopeuden ongelmat tulivat aineistossa esille. Aspergerin oireyhtymä kuvautuu häiriönä, jossa aikuisuudessa esiintyy kohonnut psykososiaalisen tuen ja psyykkisen hoidon tarve. Tutkimus tuo ymmärrystä tämän erityisryhmän haasteisiin. Sekä psyykkiset riskitekijät että neurokognitiivisen suoriutumisen erityispiirteet on tärkeää huomioida kuntoutuksen suunnittelussa.