Top News 2020

Lectio Praecursoria

Temperamentti ja oppimiskokemukset koululaisten työskentelytapojen taustalla

Mistä on hyvät oppilaat tehty? Hyvistä arvosanoista ja onnistumisen kokemuksista? Ehkä myös itseluottamuksesta, ahkeruudesta ja korkeista tavoitteista? Sinnikkäitä, yritteliäitä oppilaita pidetään koululuokassa usein motivoituneempina, pystyvämpinä ja opettajan näkökulmasta jopa helpompina oppilaina kuin lyhytjänteisiä, helposti periksi antavia luokkatovereita (ks. Keogh, 2003). Tehtäviinsä keskittyvät ja työnsä loppuun saattavat oppilaat edistävät omaa oppimistaan, mutta tukevat omatoimisuudellaan ja esimerkillään myös koko ryhmän toimintaa. Työskentelynsä kanssa tuskailevat ja herkästi luovuttavat oppilaat sen sijaan vaativat opettajalta enemmän huomiota ja saattavat häiritä myös luokkatovereidensa keskittymistä. Kuinka suuri rooli sinnikkyydellä ja tehtäviin paneutumisella lopulta on oppimisessa ja koulumenestyksessä? Voidaanko oppilaan työskentelytyylin perusteella tehdä päätelmiä hänen akateemisten taitojensa kehityksestä? Entä millaiset tekijät vuorostaan selittävät oppilaiden halukkuutta panostaa oppimistehtäviin ja osoittaa niissä sinnikkyyttä? Mistä kertoo, jos vaikeuksien kanssa ei jaksakaan pyristellä ja tekee mieli luovuttaa?

Vain tilaajilla on pääsy tämän artikkelin täysversioon.

Kirjaudu sisään tai klikkaa tästä tilaamaan Psykologia-lehti.

Jos olet jo tilaaja, rekisteröidy tästä.