Top News 2020

Artikkelien tiivistelmät

Artikkelien tiivistelmät (02/2014)

Marjut Forsell, Juhani Laakso, Marja Saarenheimo, Hannu Räty & Kirsi Honkalampi

Asiakkaiden kuvaukset ongelmistaan ennen ja jälkeen tietoisuustaitopohjaisen kognitiivisen terapian

Tutkimuksemme tavoitteena oli tarkastella laadullisesti muutosta, jota tapahtuu tietoisuustaitopohjaisessa kognitiivisessa terapiassa. Assimilaatiomallin avulla tutkimme, miten intervention osallistujien tapa olla suhteessa ongelmalliseen kokemukseen muuntui ja kehittyi. Tutkimusaineisto koostui osallistujien haastatteluista ennen interventiota ja sen jälkeen. Osa osallistujista eteni ongelman määrityksestä sen ratkaisuun. Toiset etenivät orastavasta ongelmatietoisuudesta uusiin oivalluksiin, jotka liittyivät pahoinvointia jäsentäviin mekanismeihin. Muutaman osallistujan kohdalla interventio ei virittänyt kehitystä. Tietoisuustaitopohjaiseen terapiaan sisältyvä tapa hahmottaa ja ratkaista ongelmia ei puhutellut heitä. Osallistujat, jotka jo ennen interventiota kykenivät määrittämään ongelmallisen kokemuksensa selkeästi, kehittyivät selvimmin taidossaan tulla toimeen ongelmallisen kokemuksen kanssa. Niillä osallistujilla, jotka oivalsivat tietoisuustaidon ydinmekanismin, toimija-asema suhteessa ongelmallisiin kokemuksiin kehittyi myös yleisesti ottaen.

Avainsanat: psykoterapia, tietoisuustaidot, laadullinen prosessitutkimus, assimilaatiomalli, itsehavainnointi


Heli Siltala, Juha Holma & Maria Hallman-Keiskoski

Henkisen, fyysisen ja seksuaalisen lähisuhdeväkivallan vaikutukset psykososiaaliseen hyvinvointiin

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa lähisuhdeväkivallan mahdollisia vaikutuksia psykososiaalisen hyvinvoinnin mittareita käyttäen. Tutkimuksessa eroteltiin ja verrattiin fyysisen, seksuaalisen ja henkisen lähisuhdeväkivallan mahdollisia vaikutuksia. Tutkimuksen aineistona käytettiin Keski-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstöltä kerättyä terveys- ja hyvinvointitutkimusaineistoa. Vastaajien psykososiaalista hyvinvointia kartoitettiin MHC-SF-mittaristolla. Kyselyyn vastasi yhteensä 1 952 henkilöä, joista henkistä lähisuhdeväkivaltaa oli kohdannut joskus elämänsä aikana 35.6 prosenttia, fyysistä lähisuhdeväkivaltaa 17.8 prosenttia ja seksuaalista lähisuhdeväkivaltaa 5.3 prosenttia. Aineiston analyysi osoitti, että henkisen lähisuhdeväkivallan kokemus oli erittäin merkitsevästi yhteydessä heikompaan hyvinvointiin kaikilla tutkimuksessa käytetyillä mittareilla mitattuna. Saadut tulokset vahvistavat osaltaan aiempia tutkimustuloksia, joiden mukaan henkisen väkivallan psykososiaaliset vaikutukset ovat eri lähisuhdeväkivallan muodoista kaikkein vakavimpia. Henkinen lähisuhdeväkivalta ja sen vaikutukset tulisi ottaa enemmän huomioon lähisuhdeväkivallan parissa tehtävässä kliinisessä työssä ja työhyvinvoinnin tutkimuksessa. Tutkimuksen tulokset antavat viitteitä myös siitä, että lähisuhdeväkivalta vaikuttaa eri tavoin naisiin ja miehiin. Tämä ilmiö on erittäin mielenkiintoinen ja antaa aihetta jatkotutkimuksiin.

Avainsanat: lähisuhdeväkivalta, psykososiaalinen hyvinvointi, terveys- ja hyvinvointitutkimus, MHC-SF


Anne-Maarit Turunen & Vilma Hänninen

Keski-ikäisten naisten masennuspolkuja

Vaikka masennusta on viime vuosina enenevässä määrin tutkittu masennuksen kokeneiden omasta näkökulmasta, tutkimusta masennuksen merkityksestä elämän kokonaisuuden kannalta on vielä suhteellisen vähän. Tässä artikkelissa kuvataan 31 nelikymmenvuotiaan masennuksen kokeneen naisen haastattelujen pohjalta, miten masennus asettuu osaksi elämää. Aineistosta löytyi kolme masennustarinan tyyppiä, jotka nimettiin voimaantumis-, sinnittely- ja toivottomuuspoluiksi. Haastateltujen naisten elämässä masennus ei yleensä jäänyt ohimeneväksi ja vähämerkityksiseksi episodiksi, vaan sillä oli jopa perustavanlaatuisia seurauksia myöhempään elämään. Mahdollisuus käsitellä masennuksen taustoja ja niistä irtautumista sosiaalisessa vuorovaikutuksessa oli yhteistä voimaantumiseen johtaneille kehityskuluille. Sosiaalinen tuki ja harrastukset auttoivat masennuksen kanssa selviytymisessä. Masennuksen suhteen toivottomimpien elämässä ei ollut tukevia sosiaalisia verkostoja eikä toimivia selviytymiskeinoja. Keskusteluavun lisäksi arkielämän tuki sekä kulttuurissa esillä olevien masennustarinoiden moninaisuus voisivat auttaa masennuksen myönteisten merkitysten mahdollisuuden toteutumista.

Avainsanat: masennus, nainen, kokemus, elämänkulku, tarina, sosiaalinen konteksti


Sanna Kärmeniemi & Kaisa Aunola

Vanhemman lapsensa kanssa viettämän ajan yhteys lapsen koulutaitoihin ensimmäisellä luokalla

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka paljon aikaa ensimmäistä luokkaa käyvien lasten vanhemmat viettävät lapsensa kanssa kotitehtävissä auttaen, pelaten ja leikkien ja lapselle lukien, sekä tarkastella vietetyn ajan yhteyttä lapsen koulutaitojen tasoon ja siinä tapahtuvaan muutokseen ensimmäisellä luokalla. Lisäksi tutkittiin lapsen sukupuolen ja vanhemman ammatillisen koulutuksen yhteyttä lapsen kanssa vietettyyn aikaan ja vietetyn ajan ja koulutaitojen väliseen yhteyteen. Tutkittavat (152 lasta, 152 äitiä ja 118 isää) olivat Porin, Mikkelin ja Lappeenrannan koulujen ensimmäisen luokan oppilaita sekä heidän vanhempiaan. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että vanhempien ajankäytössä oli paljon vaihtelua. Sekä äidit että isät käyttivät eniten aikaa lasten kanssa pelaamiseen ja leikkimiseen. Huomattava osa vanhemmista ja etenkin isistä ei viettänyt lainkaan aikaa lapsensa kanssa lukien tai kotitehtävissä auttaen. Tyttöjen isien havaittiin käyttävän kotitehtävissä auttamiseen sitä enemmän aikaa, mitä heikompi tytön lukutaito oli. Poikien äitien puolestaan havaittiin käyttävän kokonaisuudessaan sitä enemmän aikaa poikiensa kanssa, mitä heikompi pojan lukutaito oli. Poikien äidit käyttivät enemmän aikaa lapsensa kanssa pelaamiseen ja leikkimiseen kuin tyttöjen äidit. Korkeammin koulutetut vanhemmat käyttivät vähemmän aikaa erityisesti kotitehtävissä auttamiseen kuin vähemmän koulutetut vanhemmat. Kuitenkin, mitä heikommat koulutaidot lapsella ensimmäisen luokan syksyllä oli, sitä enemmän juuri korkeasti koulutetut vanhemmat käyttivät aikaa lapsensa kanssa lukien. Vanhemmat vaikuttaisivatkin mukauttavan lapsensa kanssa käyttämäänsä aikaa tarjoamalla apua tarpeen mukaan. Lapsen kanssa vietetyn ajan ei havaittu juurikaan edistävän lapsen lukutaidon tai matemaattisten taitojen kehitystä ensimmäisellä luokalla.

Avainsanat: vanhemmat, kouluikäiset, ajankäyttö, lukutaito, matemaattiset taidot