Lauri Nummenmaa

Sinun silmiesi tähden: Katseen havaitsemisen aivomekanismit

Silmät ovat ihmisille tärkeä sosiaalinen signaali. Katseen suunta ja sen muutokset viestivät erilaisista kognitiivisista ja sosiaalisista prosesseista, kuten tarkkaavaisuuden suunnasta, mielenkiinnon kohteesta, motivaatiosta ja tunnetilasta. Ihmisaivoissa on hermoverkkoja, jotka ovat erikoistuneet katseinformaation käsittelemiseen. Nämä automatisoituneet mekanismit mahdollistavat sen, että voimme jatkuvasti ja vaivattomasti päivittää ja ylläpitää tietoa toisten ihmisten katseen suunnasta ja tavoitteista, ja siten ennakoida heidän aikeitaan ja toimintaansa. Tässä katsauksessa esittelen viimeaikaisia kognitiivisia ja neurofysiologisia tuloksia katseen havaitsemisen aivomekanismeista. Käyn läpi katseen havaitsemisen eri osaprosesseja sekä niiden hermostollista perustaa niin apinoilla tehtyjen elektrofysiologisten mittausten kuin ihmisillä tehtyjen behavioraalisten ja toiminnallisten kuvantamistutkimusten perusteella. Esittelen myös mallimme katseen havaitsemisen aivomekanismeista, ja käsittelen sen merkitystä kasvojen havaitsemisen hajautetulle prosessointimallille.

Avainsanat: katse, kasvojen havaitseminen, sosiaalinen kognitio, mielen teoria, silmänliikkeet

Niklas Granö, Marjaana Karjalainen, Arja Itkonen, Virve Edlund, Jukka Anto, Erkki Saari & Mikko Roine

Ennaltaehkäisemässä vakavia mielenterveyshäiriöitä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä

Käsillä olevan artikkelin tavoitteena on kuvailla vakavien mielenterveyshäiriöiden eli psykoosin  riskivaiheen teoreettisia taustoja ja esitellä niihin pohjautuva interventio, joka pyrkii ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön ja on suunnattu lähtökohtaisesti kohonneessa psykoosiriskissä oleville nuorille. JERI (Jorvi Early sychosis Recognition and Intervention) -työryhmä on psykiatrisen erikoissairaanhoidon hanke, joka toimii yhteistyössä perusterveydenhuollon ja oppilashuoltoryhmien kanssa. Työntekijät tapaavat nuorta, perhettä ja muuta tarpeenmukaisesti koottua verkostoa kotona tai koulussa yhdessä peruspalvelun toimijan kanssa. Työskentelyn tarkoituksena on yhteisissä tapaamisissa perheen, nuoren ja verkoston kanssa löytää ratkaisuja ilmeneviin vaikeuksiin. Intervention tavoitteena on tunnistaa mahdollinen kohonnut riski sairastua vakavaan mielenterveyden häiriöön, vähentää psyykkistä kuormitusta sekä tukea alentunutta toimintakykyä. Aiemmin julkaistujen tulosten mukaan nuoren kehitysympäristössä tapahtuva varhainen, perhe- ja verkostokeskeisesti suuntautunut ja tarpeenmukaisesti rakentuva moniammatillinen interventio näyttäisi lisäävän kohonneessa psykoosiriskissä olevien toimintakykyä ja mielialaa sekä vähentävän psykoosiriskioireita. Toimintaa esitellään kolmella tapausesimerkillä.

Avainsanat: psykoosiriski, nuoret, perhe- ja verkostotyö, oppilashuolto, perusterveydenhuolto