Top News 2020

Ajankohtaista toimituksesta

Se pyörii sittenkin!

Viime aikoina Euroopassa on kuultu pikemminkin huonoja kuin hyviä uutisia valtaväestön ja maahanmuuttajien kohtaamisista, ja jopa korkean tason EU-johtajat ovat kyseenalaistaneet avoimesti monikulttuurisuuden mielekkyyden. Kotimaan politiikka puolestaan kiehuu niin maahanmuuttokeskustelusta kuin sen puutteesta, ja tulilinjalle joutuvat milloin maahanmuuttajat, milloin kukkahattutädin tai populistin leiman saaneet. Olisiko ajatus kulttuurien rauhallisesta rinnakkaiselosta siis syytä kuopata, vai löytyisikö tutkimuksesta tehokkaiksi todistettuja keinoja ryhmäsuhteiden parantamiseksi? Ainakin useiden sosiaalipsykologien mielestä kyllä, sillä niin kansainväliset kuin kotimaisetkin tutkimukset ovat tuottaneet runsaasti tukea niin sanotulle kontaktihypoteesille, Gordon Allportin (1954) klassiselle sosiaalipsykologiselle teorialle ryhmienvälisen kontaktin ennakkoluuloja vähentävästä vaikutuksesta. Mikä kontakti tahansa ei suinkaan toimi: vuorovaikutuksen on oltava tasa-arvoista, yhteistyöhön painottuvaa ja ympäröivän yhteiskunnan normien tukemaa, jotta ryhmäsuhteet parantuisivat. Lisäksi vuorovaikutuskumppanin on oltava mahdollisimman tyypillinen ryhmänsä edustaja, jotta häntä ei pidettäisi vain myönteisenä poikkeuksena muutoin vinoon katsotussa ryhmässään.

Vain tilaajilla on pääsy tämän artikkelin täysversioon.

Kirjaudu sisään tai klikkaa tästä tilaamaan Psykologia-lehti.

Jos olet jo tilaaja, rekisteröidy tästä.