Top News 2020

Artikkelien tiivistelmät

Artikkelien tiivistelmät (02-03/2011)

Mikko Aro, Kenneth Eklund, Paavo Leppänen & Anna-Maija Poikkeus

Lukivaikeusriskin arviointi ja lukivaikeuden tunnistaminen suomen kielessä

Jyväskylän yliopistossa toteutetussa Lapsen Kielen Kehitys (LKK)–hankkeessa pyrittiin tunnistamaan lukivaikeuksien ennusmerkkejä seuraamalla riskilasten ja verrokkilasten varhaista kehitystä syntymästä kouluikään. Lukutaidon arvioimiseen ja lukivaikeuden tunnistamiseen liittyviä kysymyksiä jouduttiin puntaroimaan kahdessa keskeisessä tutkimusvaiheessa. Ensimmäisen kerran ratkaisuja tehtiin tutkimusta käynnistettäessä, jolloin valittiin tutkimuksen osallistujat. Riskiryhmään lapset valittiin vanhempien lukemis- tai kirjoittamisvaikeuden perusteella. Toisen kerran näitä kysymyksiä pohdittiin seurannassa mukana olleiden lasten tavoittaessa kouluiän, jolloin tarvittiin diagnostisia keinoja ja kriteerejä familiaalisen eli suvuittain esiintyvän lukivaikeusriskin toteutumisen arviointiin. Tässä artikkelissa kuvataan tutkimushankkeessa tehtyjä ratkaisuja ja perusteluja näihin diagnostiikan haasteisiin. Tarkoituksena on myös pohtia lukutaidon arviointiin ja lukivaikeuksien tunnistamiseen liittyviä ongelmia.

Avainsanat: lukivaikeus, lukutaidon arviointi, lukivaikeuden tunnistaminen, diagnostiikka, lukemistarkkuus, lukemissujuvuus


Paula Lyytinen

Varhainen kielen kehitys lukemaan oppimisen ennustajana

Kielen kehityksen varhaisvaiheessa esiintyy suurta yksilöllistä vaihtelua. Lasten kanssa työskentelevät joutuvat usein pohtimaan kysymystä, mikä merkitys tällä vaihtelulla on lapsen myöhemmälle kielen kehitykselle ja lukutaidon oppimiselle. Onko myöhään alkava puhe lapsen kehityksen etenemiseen liittyvä iän mukana väistyvä ominaisuus vai onko kyse pysyvämmästä viivestä, jonka seuraukset voivat kumuloitua ja vaikeuttaa lukemaan oppimista kouluiässä? Tässä artikkelissa tarkastellaan, miten lapsen familiaalinen riski lukivaikeuteen ja havainnot hänen varhaisesta kielen kehityksestään toimivat pohjana arvioitaessa lukemista koskevan tuen tarvetta. Tulosten mukaan puheen ymmärtäminen nousi tuottamisen ohella tärkeäksi myöhemmän kehityksen ennustajaksi. Ymmärtämisvaikeudet yhdessä myöhään alkaneen puheen kanssa ennakoivat 2–2,5 vuoden iässä useammin pysyvämpää viivettä ja vaikeuksia lukemaan oppimisessa kuin niukka puheen tuotto yksinään.

Avainsanat: myöhäinen puhumaan oppiminen, lukivaikeus, familiaalinen riski, varhainen tunnistaminen


Pirjo Kulju, Päivi Torvelainen, Ville Pekonen & Matti Leiwo

Äännerakenteen varhaiskehitys ja lukivaikeudet

Artikkelissa käsitellään lasten fonologista kehitystä ja sen yhteyttä lukivaikeuteen kielitieteen näkökulmasta. Lasten tuotosten analyyseissä lähtökohtana oli sanan hierarkkinen ja monitasoinen rakenne. Tutkimuksemme dysleksiariski- ja verrokkilasten puheen tuottamisesta tukevat näkemystä, että lukivaikeuden varhaisia ennusmerkkejä voisi nähdä varhaisessa kielenkehityksessä. On kuitenkin huomattava, että lasten välinen kielellinen variaatio on suurta, minkä vuoksi tulisikin analysoida myös fonologisen kehityksen yksilöllisiä piirteitä. Monitasoista sanarakennetta sovellettiin myös lasten kirjoitustaidon analyyseissä. Tutkimustemme mukaan sanan eri tasojen huomioiminen antaa monipuolisesti tietoa mm. kvantiteetin kirjoittamisesta: lapsi saattaa esimerkiksi keskittyä vain äänteen laadun koodaamiseen sen sijaan, että huomioisi myös tavutason eli äänteen pituuden.

Avainsanat: dysleksia, kirjoittaminen, kielen kehitys, fonologinen kehitys


Paavo Leppänen & Jarmo Hämäläinen

Puheen havaitsemisen poikkeavuudet riskitekijänä lukivaikeuteen

Kehityksellisen lukivaikeuden taustalla ajatellaan olevan sekä geneettisiä että ympäristöön liittyviä riskitekijöitä toisiinsa kietoutuneena. Jyväskylän Lapsen kielen kehitys (LKK) –hankkeessa olemme kartoittaneet kuulo- ja puheen havainnon vaikeuksiin liittyviä riskitekijöitä jo vauvaiästä ja selvittäneet näiden yhteyttä myöhempiin lukemista edeltäviin kognitiivisiin taitoihin sekä lukutaitoihin. Havaitsimme, että lapsilla, joilla on lukivaikeusriski ja myöhempi lukivaikeus, esiintyy eroja aivojen sähköisissä reaktioissa ryhmätasolla jo vauvaiässä sekä myöhemmin esikoulu- ja kouluiässä verrattuna sellaisiin lapsiin, jotka oppivat lukemaan ikätasoisesti. Vauvana mitatut aivovasteet olivat myös yhteydessä myöhempiin kognitiivisiin ja lukitaitoihin. Tuloksemme viittaavat siihen, että lukivaikeudessa puheen ja kielellisten prosessien kannalta tärkeät neuroverkot ovat eri tavalla organisoituneita jo varhaisessa kehityksessä ja ovat yksi riskitekijä, joka yhdessä toisten riskitekijöiden kanssa kasvattaa lukivaikeuden todennäköisyyttä ja vaikeuttaa sitä, riippuen myös muiden riskitekijöiden vaikutuksesta.

Avainsanat: lukivaikeus, kuulotiedon käsittely, puheen havaitseminen, riskitekijä, aivotutkimus, jännitevaste, ERP


Heikki Lyytinen

Lukivaikeuden varhainen tunnistus ja ennaltaehkäisy on mahdollista

Tässä teemanumerossa on esitelty kahdentoista artikkelin avulla Lapsen kielen kehitys (LKK) - nimellä tunnettua seurantatutkimushanketta. Tutkimustemme tulokset osoittavat, että lukemaan oppimisen vaikeuksia kohtaavien suomalaislasten elämää on mahdollista helpottaa, kun tutkimustietoa opitaan käyttämään.