Top News 2020

Artikkelien tiivistelmät

Artikkelien tiivistelmät (01/2012)

Maria Rakkolainen

Motivoivan haastattelun toteutuminen päihdehoidon ensitapaamisissa

Tutkimuksessa tarkasteltiin Suomessa yleisesti tunnetun päihdehoitomenetelmän, motivoivan haastattelun toteutumista päihdehoidon ensitapaamisissa. Aineistona olivat 16 työntekijän ja heidän 36 avohoidon asiakkaansa video- tai ääninauhoitetut ja litteroidut tapaamiset, jotka arvioitiin motivoivan haastattelun arviointiin kehitetyn MITI (Motivational Interviewing Treatment Integrity) -koodausmenetelmän avulla (Moyers ym., 2010). Tutkimuksessa tarkasteltiin ensin suomennetun MITI:n reliabiliteettia, joka osoittautui hyväksi lukuun ottamatta motivoivan haastattelun vastaisen ja monimuotoisen reflektion käyttäytymiskoodeja, joiden reliabiliteettiin tulee kiinnittää jatkossa huomiota. Motivoivan haastattelun noudattamista koskevat tulokset osoittivat, että puolet työntekijöistä harjoitti motivoivan haastattelun vuorovaikutustyyliä eli henkeä, osa erityisen taitavasti. Motivoivan haastattelun vuorovaikutustekniikoiden käyttö oli kuitenkin hyvin satunnaista ja suurin osa päihdehoidon ensitapaamisista ei toteuttanut motivoivan haastattelun menetelmää. Johtopäätöksenä on, että työntekijät tarvitsevat systemaattisempaa koulutusta ja työnohjausta ottaessaan motivoivan haastattelun käyttöön. Lisäksi motivoivan haastattelun oppimista ja soveltamista tulee jatkossa arvioida MITI:n kaltaisella objektiivisella mittarilla riittävän hyvän motivoivan haastattelun toteutumisen varmistamiseksi.

Avainsanat: motivoiva haastattelu, päihdehoito, avohoito, hoidon aloittaminen, reliabiliteetti, MITI


Maria Rakkolainen & Leena Ehrling

Reflektointi taitona ja tekniikkana motivoivassa haastattelussa

Motivoivaa haastattelua tutkitaan pääsääntöisesti erilaisilla koodausmenetelmillä. Näistä yksinkertaisimmassa, MITI (motivational Interviewing Treatment Integrity) -koodauksessa työntekijän motivoivan haastattelun mukaista ja sen vastaista käyttäytymistä arvioidaan sekä yleisarvioinnissa että puheilmaisuja luokittelevissa käyttäytymiskoodeissa, joiden summamuuttujien avulla saadaan kattava ja tiivistetty kuvaus motivoivan haastattelun noudattamisesta koulutuksen, työnohjauksen ja tutkimuksen tarpeisiin (Moyers ym., 2010). Suomennetun MITI:n käyttöön sisältyy haasteitakin. Työntekijän reflektoivat puheenvuorot ovat yksi motivoivan haastattelun keskeisimmistä tekniikoista, mutta niitä on vaikea koodata, mikä näkyy usein rinnakkaiskoodauksen matalana reliabiliteettina. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin keskustelunanalyysin avulla niitä reflektoivia puheenvuoroja, joissa koodauksessa ilmeni erimielisyyttä. Kokonaisaineston muodosti 36 ääninauhoitettua ja tekstitiedostoksi muutettua asiakkaan ja työntekijän päihdehoidon ensikohtaamista, joissa työntekijä pyrki toimimaan motivoivan haastattelun mukaisesti. Kahdeksan istunnon keskustelunanalyyttinen analyysi osoitti, että ongelmallisesti koodattaviin reflektioihin liittyi muun muassa asiakkaan näkökulman ohittaminen. Tutkimuksessa ehdotetaan tapoja kehittää koodausmenetelmää ja pohditaan reflektioiden merkitystä yhteistyösuhteen näkökulmasta.

Avainsanat: keskustelunanalyysi, motivoiva haastattelu, MITI, päihdehoito, reflektoiva kuunteleminen, reflektointi


Tytti Artkoski, Katja Kuusisto & Pekka Saarnio

Terapeutin vaikutus päihdehoidon toimivuuteen. Systemoitu katsaus 2000-luvun tutkimuksiin

Psykoterapian ja päihdehoidon vaikuttavuustutkimuksiin on viime vuosikymmenten aikana noussut uusia näkökulmia, joista yksi on terapeutin rooli hoidon vaikuttavuuden kannalta. Aiempien katsausten perusteella terapeutti on merkittävä tekijä niin päihdehoitoon sitoutumisen kuin hoidon tuloksellisuuden suhteen. Edelleen on kuitenkin epäselvää se, mitkä terapeuttiin liittyvät tekijät vaikuttavat hoidon onnistuneisuuteen. Tämän systemoidun katsauksen tarkoituksena on analysoida aihetta koskevia 2000-luvulla julkaistuja tutkimuksia ja tuoda esiin ne keskeiset terapeuttiin liittyvät tekijät, jotka ovat joko suoraan tai välillisesti yhteydessä päihdehoidon toimivuuteen. Tutkimuksessa tarkastellaan terapeutin ammatillista taustaa, terapeuttiin kohdistuvia interventi¬oita, terapeutin ja asiakkaan piirteiden yhteensovittamista, terapeuttista allianssia ja terapeutin tyyliä hoidon toimivuuteen vaikuttavina tekijöinä. Tulosten perusteella todetaan, että terapeuttiin liittyvillä tekijöillä on merkitystä niin päihdehoidon käytäntöjen kehittämisen kuin jatkotutkimuksen näkökulmasta.

Avainsanat: päihdehoito, terapeutti, hoidon tuloksellisuus, hoidon jatkuvuus, systemoitu katsaus