Top News 2020

Artikkelien tiivistelmät

Artikkelien tiivistelmät (01/2013)

Sanna Kervinen & Kaisa Aunola

Vanhempien kasvatustyylien yhteys lasten koulussa käyttämiin työskentelytapoihin

Tutkimuksessa tarkasteltiin vanhempien kasvatustyylien yhteyksiä lasten koulussa käyttämiin työskentelytapoihin ja näiden muotoutumiseen lapsen ensimmäisen kouluvuoden aikana. Tutkittavina olivat 152 lasta, jotka kävivät ensimmäistä luokkaa, sekä heidän vanhempansa. Vanhempien kasvatustyylejä (lämpö, behavioraalinen kontrolli ja psykologinen kontrolli) arvioitiin kyselylomakkeella kouluvuoden alussa syyskuussa. Lasten työskentelytavat arvioitiin kouluvuoden alussa ja lopussa käyttämällä tutkija-arviota. Kouluvuoden alussa arvioitiin myös lasten luku- ja matematiikan taidot testien avulla. Tulokset osoittivat, että tehtävää välttelevä työskentelytapa ensimmäisen kouluvuoden aikana oli tyypillisempää pojille kuin tytöille. Vanhempien kasvatustyyleistä erityisesti äidin lämpimyys oli yhteydessä lapsen tehokkaisiin työskentelytapoihin, kuten vähentyneeseen avuttomuuteen. Myös äidin behavioraalisella kontrollilla oli positiivisia seurauksia – se ennusti erityisesti poikien tehtävää välttelevän työskentelytavan vähenemistä kouluvuoden aikana. Isien kasvatustyylien yhteydet lasten työskentelytapoihin jäivät vähäisemmiksi kuin äitien.

Avainsanat: kasvatustyylit, lämpö, psykologinen kontrolli, behavioraalinen kontrolli, tehtävän välttely, hallintasuuntautuneisuus, avuttomuus, ahdistuneisuus, koulunaloitus


Annukka Vainio & Riikka Paloniemi

Arvot, luottamus ja kompetenssi nuorten ympäristöpoliittisen osallistumisen selittäjinä

Tutkimuksessa analysoimme seikkoja, jotka ennustavat nuorten halua osallistua ympäristöpoliittiseen toimintaan suomalaisissa kunnissa. Tulokset perustuvat kyselyaineistoon, jossa haastateltiin 15–30-vuotiaita eri puolilla Suomea asuvia nuoria ja nuoria aikuisia (N = 512). Tulosten mukaan post-materialistiset arvot ja koettu poliittinen kompetenssi lisäsivät nuorten kiinnostusta osallistua ympäristöpoliittiseen toimintaan. Myös luottamus poliittisiin puolueisiin ja kansalaisjärjestöihin oli välillisesti yhteydessä kiinnostukseen osallistua poliittiseen toimintaan. Tulokset auttavat kehittämään poliittisia päätöksentekoprosesseja kohti aktiivisempaa kansalaisuutta ja demokraattisempia käytäntöjä, jotta ne kannustaisivat nuoria osallistumaan ympäristöpolitiikan tekoon nykyistä monipuolisemmin.

Avainsanat: ympäristöpoliittinen toiminta, kunnat, ympäristöpsykologia, poliittinen kompetenssi, post-materialismi, luottamus