Top News 2020

Artikkelien tiivistelmät

Artikkelien tiivistelmät (03/2013)

Emmi Enlund, Mari Luokkanen & Taru Feldt

Opettajien eettinen kuormittuneisuus ja eettisten dilemmojen sisällöt

Tutkimuksessa selvitettiin opettajien eettistä kuormittuneisuutta ja eettisten dilemmojen sisältöjä. Eettinen kuormittuneisuus tarkoittaa stressiä, jonka syytekijä on eettinen dilemma. Tutkimuksessa tarkasteltiin kahdentyyppisiä eettisiä dilemmoja. Ensimmäinen dilemmatyyppi kuvasi tilanteita, joissa henkilö ei tiedä, mikä on oikea toimintapa (A-tyypin dilemma). Toinen tyyppi kuvasi tilanteita, joissa henkilö joutuu syystä tai toisesta toimimaan sääntöjen, normien tai omien arvojensa vastaisesti (B-tyypin dilemma). Tutkimukseen osallistui 333 luokan-, erityis- ja aineenopettajaa. Tulokset osoittivat, että opettajista 76 prosenttia koki A-tyypin dilemmoja ja 23 prosenttia B-tyypin dilemmoja vähintään kuukausittain. Opettajista 28 prosenttia koki A-tyypin dilemmoista johtuvaa eettistä kuormittuneisuutta (stressin tuntemuksia) melko paljon tai erittäin paljon. B-tyypin dilemmojen osalta vastaava luku oli 34 prosenttia. Opettajien A-tyypin dilemmojen kuvauksissa korostuivat toisen ihmisen kohtaamiseen ja hänen käyttäytymiseensä reagoimiseen liittyvät haasteet. B-tyypin dilemmojen sisällöt liittyivät enimmäkseen arvoristiriitoihin sekä sääntöjen noudattamiseen ja soveltamiseen. Tutkimus osoitti, että kouluissa tulisi pyrkiä vähentämään opettajien eettistä kuormittuneisuutta esimerkiksi luomalla koululle omat eettiset ohjeet (eettinen koodisto) sekä järjestämällä eettisiä dilemmoja käsitteleviä keskustelutilaisuuksia.

Avainsanat: eettinen kuormittuneisuus, eettiset dilemmat, stressi, opettajat


Maija Tirkkonen & Ulla Kinnunen

Palautumisen tehostaminen kasvattaa työhyvinvointia

Viime aikoina työkuormituksesta palautuminen on saanut lisääntyvää huomiota. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, välittääkö vapaa-ajalla tapahtuvan palautumisen tehostuminen koetun hyvinvoinnin vahvistumista työikäisten hyvinvointi-interventioon osallistuneilla esimiehillä ja asiantuntijoilla (= 112). Tutkimus perustuu ASLAK-kuntoutujien kuntoutusprosessin 1 vuoden ja 4–5 kuukauden kyselyseurantaan. Palautumista tarkasteltiin palautumista edistävien psykologisten mekanismien avulla. Tällaisina mekanismeina tutkittiin psykologista työstä irrottautumista, rentoutumista ja taidon hallintakokemuksia vapaa-aikana. Tulosten mukaan sekä psykologisen työstä irrottautumisen että taidon hallintakokemusten lisääntyminen vapaa-ajalla toimivat välittävinä tekijöinä työolotekijöiden (työn aikapaineiden ja vaikutusmahdollisuuksien) ja koetun hyvinvoinnin (palautumisen tarpeen, työkyvyn ja työn imun) välillä. Työhyvinvoinnin vahvistamisessa tarvitaan siis yksilöllisten palautumisen mekanismien tehostamista samaan aikaan, kun kiinnitetään huomiota työn vaatimusten kohtuullisuuteen ja työn voimavarojen riittävään tasoon.

Avainsanat: työstä irrottautuminen, taidon hallintakokemukset, palautumisen tarve, työn imu, työn aikapaineet, työn vaikutusmahdollisuudet, interventio