Hyötyä mihin ja kenelle? Kaksi tuoretta teosta tajusteiden hyötykäytöstä

Vain tilaajilla on pääsy tämän artikkelin täysversioon.

Kirjaudu sisään tai klikkaa tästä tilaamaan Psykologia-lehti.

Jos olet jo tilaaja, rekisteröidy tästä.

Aleksi Hupli: Älyä lääkkeistä ja päihteistä? Tajusteiden hyötykäyttö. Siltala, 2024.
Stephan Schleim: Mental health and enhancement – Substance use and its social implications. Springer, 2023.

Haluaisitko olla älykkäämpi? Mitä olisit valmis antamaan sen vuoksi? Tulevaisuudessa ”älyä” voi kenties lisätä lääkkeen tai esimerkiksi sähköhoidon välityksellä ilman riskejä tai mahdollisia sivuvaikutuksia, mutta ei vielä. Lisäksi älyn lisääminen voi koitua kalliiksi niin yksilölle kuin tasa-arvolle. Ihmisellä on halu kehittyä, ja erilaiset keinot tehostaa toimintakykyä, erityisesti kognitiivista, ovat jo täällä. Kuitenkin nämä keinot on suunnattu ihmisille, joilla on kliinisesti määritelty syy tehostaa toimintakykyään, esimerkiksi vaikeudet keskittymisessä tai muistamisessa. Entä jos näitä keinoja käyttää, vaikkei toimintakyvyssä ole varsinaisesti ongelmia? Niin sanottujen tajusteiden (tajuntaan vaikuttavien aineiden) lisääntyvä käyttö on viime vuosina herättänyt keskustelua Suomessakin. Tulisiko yksilöille sallia mahdollisuus yrittää tehostaa omaa kognitiotaan? Onko tajusteissa kyse vain uusista päihteistä, joihin liittyy päihteiden haittoja, vai ovatko tajusteet hyödyllinen väline kenelle tahansa parantaa vaikkapa omia oppimistuloksiaan?

Vain tilaajilla on pääsy tämän artikkelin täysversioon.

Kirjaudu sisään tai klikkaa tästä tilaamaan Psykologia-lehti.

Jos olet jo tilaaja, rekisteröidy tästä.