Pääkirjoitus

Tieteellinen tieto on – periaatteessa – koeteltavissa olevaa tietoa. Aineistot, menetelmät ja niiden avulla tehdyt teoreettiset päätelmät on kyettävä näyttämään. Tämä puolestaan edellyttää julkisuutta. Salattua tietoa kun on vaikea koetella. Tieteellisen julkaisemisen kaupallistaminen johti vähitellen ristiriitatilanteeseen. Kustantajien intressissä oli pitää tieto omassa kontrollissa, kun tieteen julkisuus taas edellytti tiedon vapaata saatavuutta. Julkaisemisesta tuli vuosien mittaan miljoonabisnes, ja kirjastot ja tutkimuslaitokset alkoivat olla vaikeuksissa lehtien maksamisen kanssa. Myös kuilu rikkaan ”lännen” ja kehittyvien maiden yliopistojen välillä syveni.

Lue lisää

Artikkelien tiivistelmät

Tiia Toivonen & Anne Mäkikangas

Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluhyvinvoinnin kehitys koronapandemian ensimmäisestä aallosta toisen aallon alkuun

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää henkilösuuntautunutta tutkimusotetta hyödyntäen, millaisia opiskeluhyvinvoinnin taso- ja kehitysryhmiä korkeakouluopiskelijoilla on löydettävissä koronapandemian aiheuttaman etäopiskelujakson aikana ja miten löydetyt ryhmät eroavat pystyvyysuskon ja yhteenkuuluvuuden kokemusten suhteen. Tutkimuksessa hyödynnettiin kuuden kuukauden seuranta-aineistoa, joka kerättiin vuonna 2020 huhtikuussa (T1), kesäkuussa (T2) ja lokakuussa (T3) Tampereen korkeakouluyhteisön yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoilta (= 612). Tulokset osoittivat, että aineistosta oli löydettävissä kolme opiskeluhyvinvointiryhmää: opiskelun imuiset (38 %), imua ja uupumusasteista väsymystä kokevat (36 %) sekä uupumusasteisesti väsyneet (26 %) opiskelijat.

Lue lisää

English summaries

Tiia Toivonen & Anne Mäkikangas

Development of study-related well-being among Finnish higher education students from the first wave of the COVID-19 pandemic to the beginning of the second wave

The purpose of this study was to identify different groups in terms of level and changes of study engagement and exhaustion among Finnish higher education students during the lockdown and period of remote learning caused by the coronavirus pandemic in 2020. A person-oriented approach was applied to identify the groups. It was also investigated whether the identified groups differed in self-efficacy and sense of belonging. The study utilized six-month follow-up data, collected from 612 higher education students of Tampere Universities in April 2020 (T1), June 2020 (T2) and October 2020 (T3). Three groups with different levels of study-related well-being were identified: engaged (38%), engaged-exhausted (36%) and exhausted (26%) students.

Lue lisää

Tieteelliset artikkelit

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää henkilösuuntautunutta tutkimusotetta hyödyntäen, millaisia opiskeluhyvinvoinnin taso- ja kehitysryhmiä korkeakouluopiskelijoilla on löydettävissä koronapandemian aiheuttaman etäopiskelujakson aikana ja miten löydetyt ryhmät eroavat pystyvyysuskon ja yhteenkuuluvuuden kokemusten suhteen. Tutkimuksessa hyödynnettiin kuuden kuukauden seuranta-aineistoa, joka kerättiin vuonna 2020 huhtikuussa (T1), kesäkuussa (T2) ja lokakuussa (T3) Tampereen korkeakouluyhteisön yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoilta (= 612). Tulokset osoittivat, että aineistosta oli löydettävissä kolme opiskeluhyvinvointiryhmää: opiskelun imuiset (38 %), imua ja uupumusasteista väsymystä kokevat (36 %) sekä uupumusasteisesti väsyneet (26 %) opiskelijat.

Lue lisää

Tieteelliset artikkelit

Nuorilla ilmastonmuutokseen liittyvät huolet, ahdistus, epävarmuus ja turvattomuuden tunne ovat kasvaneet ympäri maailmaa. Nuorten hyvinvointi on yhteydessä heidän taipumuksiinsa toimia ympäristövastuullisesti. Tämä tutkimus vastaa kahteen tutkimuskysymykseen: 1) Millaisia ilmastonmuutokseen liittyviä nuorten hyvinvointi- ja toimintaprofiileja voidaan tunnistaa? 2) Miten profiilit eroavat toisistaan taustamuuttujien ja yleisten hyvinvointitekijöiden perusteella? Tutkimusaineistona oli 886 pääkaupunkiseudun 18–20-vuotiasta lukiolaisnuorta. Tutkimuksessa tunnistettiin latentin profiilianalyysin avulla kolme profiilia: ilmastonmuutoksesta ylikuormittuneet (14 %), ilmastoahdistuneet (42 %) ja ilmastonmuutoksesta itsensä ulkoistajat (44 %). Ilmastonmuutoksesta ylikuormittuneet kokivat eniten ilmastonmuutokseen liittyvää emotionaalista väsymystä ja riittämättömyyden tunnetta sekä osallistuivat aktiivisimmin ympäristövastuulliseen toimintaan.

Lue lisää

Tieteelliset artikkelit

Nykypäivän työelämä ei ole enää samalla tavoin vakaata ja ennakoitavaa kuin aikaisemmin, joten työntekijöiltä vaaditaan entistä enemmän uudistumista ja uuden oppimista. Tämä uudistuminen tapahtuu usein kompleksisessa ja monitasoisessa organisaatiotodellisuudessa, jossa keskeistä on yhteistyö, avoin kommunikaatio ja uskallus uuden kokeilemiseen. Jotta työntekijät uskaltavat jakaa ideoitaan ja ajatuksiaan ja kokeilla uutta, tarvitaan psykologista turvallisuutta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää psykologisen turvallisuuden tilaa suomalaisessa työelämässä ja sen yhteyksiä uudistavaan toimintaan. Aineistona käytettiin Tilastokeskuksen vuoden 2018 Työolotutkimuksen aineistoa. Tutkimusjoukko rajautui niihin, jotka työskentelivät tiimissä ja joilla oli yhteinen tehtävä ja mahdollisuus itse suunnitella työtään (= 3028). Analyyseissa hyödynnettiin logistisia regressiomalleja.

Lue lisää

Lectio Praecursoria

Nukumme noin kolmanneksen elämästämme. Keskimääräisen suomalaisen osalta tämä tarkoittaa noin 27 vuotta. Mitä aivomme tekevät, kun me emme tee mitään? Vaikka olemme tämän ajan pääosin ulkoisesta maailmasta tulevan aistitiedon tavoittamattomissa, emme kuitenkaan ole toimettomia. Nukkuvat aivomme luovat monimuotoisen todentuntuisen kokemusmaailman, unen. Unissa emme kuitenkaan ole yksin, vaan ne on kansoitettu tutuilla ja tuntemattomilla, ystävillä, naapureilla, professoreilla tai valtion päämiehillä, joilla kaikilla tuntuu olevan omat motiivinsa, tahtonsa, toiveensa ja persoonallisuutensa. Nämä unihahmot yllättävät meidät, he tuntuvat ennustamattomilta ja saavat meidät pohtimaan, mitä unihenkilöiden mielessä oikein liikkuu. Kuitenkin, kuten filosofi Schopenhauer jo vuonna 1896 totesi, ne ovat vain kaikki meidän omien nukkuvien mieliemme luomuksia (Schopenhauer, 1896/2005).

Lue lisää

Keskustelua

Ilmastonmuutos on kiistatta eräs merkittävin nykyhetken ongelma sen uhatessa monella tavalla koko ihmiskuntaa. Ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät tule näkymään ainoastaan fyysisinä, luonnollisen ympäristömme muutoksina, vaan ne tulevat vaikuttamaan monella tavalla myös ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin (Hayes, Blashki, Wiseman, Burke & Reifels, 2018). Ihmisten toiminnan vaikuttaessa keskeisesti siihen, miten ilmastonmuutos etenee, ei ilmastonmuutoksesta voida myöskään puhua ainoastaan luonnontieteellisenä ilmiönä. Ilmastonmuutos on yhtä lailla sosiaalinen ilmiö, ja onkin tärkeää käsitellä sitä myös tästä näkökulmasta (Doherty & Clayton, 2011; Reser, Bradley & Ellul, 2012).

Lue lisää

Ajankohtaista

Suomen Psykologinen julkaisee kuusi kertaa vuodessa ilmestyvää Psykologia -lehteä, joka on johtava psykologian alan tieteellinen julkaisu Suomessa. Lehti on luokiteltu julkaisufooruminen tasolle kaksi. Haemme lehdelle päätoimittajaa ja jäseniä lehden toimitukseen. Toimituksen toimikausi on kolme vuotta.

Lue lisää

Ajankohtaista

Kirsti Lagerspetz -palkinto annettiin Iida Heikkiselle ja Annamari Järviniemelle erinomaisesta yhden tapauksen tutkimusasetelman hyväksikäyttämisestä ja samalla terapiassa sovellettavien johtopäätösten muotoilemisesta perusteluineen.

Lue lisää

Kirjat

Professori Lea Pulkkisen uusin kirja Lapsen hyvinvointi alkaa kodista pohtii kriittisesti sitä, mitä pidämme lapsen parhaana ja perheiden etuna. Kirja herättää ajatuksia ja avaa virkistäviä näköaloja vanhemmuuteen ja lapsuuteen. Professori analysoi teoria- ja tutkimuspohjaisesti lasten psyykkistä hyvinvointia ja sosioemotionaalista kehitystä sekä niiden yhteiskunnallisia ehtoja. Kirja pohtii monipuolisesti kysymyksiä hyvän elämän, lapsen toimijuuden, oppimisen ja elämänpolkujen sisällöistä ja merkityksistä. Kirjan sanoma on, että lastenkasvatuksessa tulee korostaa kodin ja rakkauden alkupääoman tärkeyttä hallinnollisten ja taloudellisten näkökulmien sijaan.

Lue lisää

Kirjat

Lea Pulkkisen teos Lapsen hyvinvointi alkaa kodista kertoo jo otsikkotasolla ytimekkäästi tämän kiinnostavan, selkeäkielisesti laaditun, tuhdin tietopaketin sekä vankkumattoman vakuuttavaan tutkimuspohjaan perustuvan kantaaottavankin kirjan ytimen; lopulta lapsen hyvinvointi perustuu kotiin. Vaikka kuinka markkinatalousyhteiskunnan kilpailuhenkinen eetos tuo esille esimerkiksi varhaiskasvatuksen arvon eräänlaisena yhteiskunnallisena kilpailuetuna, lopulta hyvän vaikutus on heijastumaa kodin lapsilähtöisyydestä, jossa sosioemotionaaliset taidot tulevat sisäistetyiksi.

Lue lisää

Kirjat

Tämä kirja kertoo, kuinka ”heikon aineksen” tuhoamisohjelmassa toiminut natsiupseeri, isoisä eli ja vaikutti jälkeläisensä mielikuvissa, psykopatologiassa, toiminnallistamisessa. Kertomus kuvaa kokemusta, joka on ollut kokijalleen muotoutumaton: sietämättömien tunteiden täyttämä ja ristiriitaisten identifikaatioiden kooste – ja miten sitä lähestyttiin psykoanalyysissa. Volkan toimi saksalaisen psykoanalyytikon työnohjaajana. Kuvauksessa havainnollistuu Volkanin ajattelutapa. Siinä yhdistyvät sisäisen maailman ja psyykkisen rakenteen tutkiminen ihmissuhteiden laadun, suurryhmäidentiteetin ja traumaattisen menneisyyden, myös historiallisten tapahtumien aiheuttaman trauman ymmärtämiseen.

Lue lisää

Kirjat

Alho, Hannu – Aalto, Mauri – Castrén, Sari – Pajula, Mari (toim.): Peliriippuvuus. Duodecim. Asiantuntijakirjoituksia peliriippuvuudesta.

Aulankoski, Sanna: Tietotyön taidot. Teoriaa ja tehtäviä sujuvan työskentelyn tueksi. Duodecim. Psykologi kirjoittaa siitä, kuinka itseään voi johtaa tietotyössä.

Lue lisää