Tieteelliset Artikkelit

Tutkimuksessa selvitettiin lasten neuropsykologisen kuntoutuksen tilannetta Suomessa. Tietoa kerättiin kuntoutuksen toteuttajista, sisällöistä ja kuntoutusprosessien käytännöistä. Kysely toteutettiin verkossa, ja tuloksia vertailtiin pääkaupunkiseudulla ja Etelä-Suomessa toimivien (= 33) ja muualla Suomessa toimivien (= 37) välillä. Vastaajat olivat hyvin koulutettuja, 86 prosentilla oli neuropsykologian erikoistumiskoulutus ja monella lisäksi muita koulutuksia. Kuntoutustyön määrät tai rakenteet eivät eronneet maantieteellisten ryhmien välillä. Kuntoutus kohdistui yleisimmin peruskouluikäisiin, tulosyynä lukivaikeus tai tarkkaavuushäiriö, kuntoutuksen kohteina akateemiset taidot (lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan vaikeudet) sekä tarkkaavuus ja toiminnanohjaus. Kognitiivisen kuntoutuksen osuus työstä oli noin puolet, loppuosa jakautui psykoedukaation sekä psyykkisen ja psykososiaalisen tuen antamisen välille. Yksilöllisesti kuntoutujalle räätälöidyt menetelmät, läheisten ohjaus ja yhteistyöneuvottelut nousivat yleisimmiksi toimintatavoiksi. Eroja maantieteellisten ryhmien välillä ilmeni ainoastaan kuntoutusta edeltävän alkututkimuksen ja sen jälkeisen tuloksellisuuden arvion toteuttamisen käytännöissä.

Lue lisää

Katsausartikkelit

Tässä artikkelissa kootaan yhteen näyttöä neuropsykologisen kuntoutuksen vaikuttavuudesta lapsilla ja nuorilla. Artikkeli liittyy Suomen Psykologiliiton ja Suomen psykologisen seuran Tieteellisen neuvottelukunnan hankkeeseen, jossa laaditaan suosituksia psykologisen työn hyvistä käytännöistä psykologian eri sovellusalueilla. Aikuisten neuropsykologisen kuntoutuksen tutkimusnäyttöä on arvioitu aiemmin. Tämä lapsia ja nuoria käsittelevä artikkeli pohjaa seitsemään systemaattiseen sateenvarjokatsaukseen, jotka käsittelevät kuntoutuksen vaikuttavuutta kielellisissä häiriöissä, teknisen lukutaidon vahvistamisessa, matemaattisten taitojen vahvistamisessa, visuaalisissa ja visuospatiaalisissa vaikeuksissa, muistivaikeuksissa, toiminnanohjauksen vaikeuksissa ja sosiaalisten taitojen vahvistamisessa. Seitsemässä sateenvarjokatsauksessa arvioitiin yhteensä 5 897 systemaattista katsausta tai meta-analyysia, joista mukaan poimittiin yhteensä 165 artikkelia.

Lue lisää

Katsausartikkelit

Lasten ja nuorten sosiaalisten taitojen kuntoutuksen tutkimusnäyttö on ollut osin lupaavaa ja osin ristiriitaista. Kansainvälinen tutkimustieto tukee näkemystä, jonka mukaan lasten ja nuorten laaja-alaisiin vaikeuksiin vaikutetaan tehokkaimmin monipuolisilla ja varhaisilla lähiympäristön ohjantaa sisältävillä interventioilla. Tähän systemaattiseen katsaukseen koottiin ajankohtaista tutkimusnäyttöä lasten ja nuorten sosiaalisiin taitoihin kohdistuvasta kuntoutuksesta. Katsaukseen otettiin mukaan kuntoutustutkimuksia, joilla on relevanssia suomalaisen neuropsykologisen kuntoutuksen kannalta. Hakuprosessi tuotti 455 artikkelia, joista mukaan katsaukseen valikoitui 25. Artikkelit olivat heterogeenisiä tutkimusasetelmien, toteuttajien, interventioiden, tulosten ja laadun suhteen. Suuri osa tutkimuksista oli toteutettu autismikirjon lapsilla. Tulokset olivat myönteisiä, pääosin tilastollisesti ei-merkitseviä. Myönteisiä tuloksia saatiin laaja-alaisista ohjelmista, yhdistelmähoidoista, video- ja teknologia-avusteisista interventioista, sosiaalisten taitojen ryhmistä ja vanhempainohjannasta. Ammattilaisen ohjaus, kuntoutuksen intensiteetti ja varhainen ajoitus tehostivat vaikuttavuutta. Tutkimustulokset tukevat autismikirjon piirteisten lasten varhaisia interventioita sekä ADHD-lapsille suunnattuja yhdistelmähoitoja.

Lue lisää

Katsausartikkelit

Sujuva tekninen lukutaito eli peruslukutaito perustuu taitoon tunnistaa sanoja tai sanan osia nopeasti ja automaattisesti. Sujuva peruslukutaito mahdollistaa tekstin sisällön ymmärtämisen ja tulkinnan. Peruslukutaidon omaksumista käsittelevät kuntoutustutkimukset painottuvat interventioihin, joilla pyritään joko ennaltaehkäisemään lukemisvaikeuksia tai tukemaan lukemaan oppimisen valmiuksia – selvästi vähemmän tutkimustietoa on lukusujuvuuden vahvistamisesta. Tähän katsaukseen on koottu teknisen lukutaidon kuntoutusta koskevaa kansainvälistä tutkimusnäyttöä. Katsaus sisältää erilaisissa ympäristöissä ja eri ammattiryhmien toteuttamia interventioita, jotka ovat relevantteja suomalaisen neuropsykologisen kuntoutuksen kannalta. Hakuprosessi tuotti 206 artikkelia, joista tähän katsaukseen valikoitui 22 artikkelia. Tutkimukset olivat heterogeenisia ja koeasetelmiltaan hyvin erilaisia. Tulokset olivat pääosin myönteisiä raportoitujen efektikokojen vaihdellessa välillä 0.13–0.84. Tutkimuksiin sisältyneiden alkuperäisartikkelien laatu vaihteli heikosta hyvään. Katsaukseen sisältyvien tutkimusten tulosten perusteella voidaan todeta, että fonologisella harjoittelulla voidaan tukea etenkin alkavaa lukutaitoa ja lukutarkkuutta.

Lue lisää

Katsausartikkelit

Matemaattiset oppimisvaikeudet ovat yleisiä vaikeuksia, joiden vaikutukset ulottuvat koulunkäynnistä arjen osallistumiseen ja työelämään kiinnittymiseen aikuisuudessa. Tämä katsaus kokoaa yhteen systemaattisissa katsauksissa ja meta-analyyseissa julkaistua tutkimustietoa lasten ja nuorten matemaattisten taitojen kuntoutuksen vaikuttavuudesta. Katsauksessa keskitytään tutkimusnäytön perusteella lupaaviin käytäntöihin, joita on mahdollista hyödyntää lasten ja nuorten matemaattisten oppimisvaikeuksien neuropsykologisessa kuntoutuksessa. Systemaattinen kirjallisuushaku tuotti 32 artikkelia, jotka on julkaistu vuosina 2002–2017. Yleisellä tasolla arvioituna katsausten laatu oli AMSTAR 2 -kriteereihin peilaten alhainen, joten tässä kokoavassa katsauksessa nostetaan esiin sellaisia lasten ja nuorten matemaattisten perusvalmiuksien, peruslaskutoimitusten hallinnan sekä sanallisten tehtävien ratkaisemisen interventioita, joiden vaikuttavuudesta oli näyttöä useammassa kuin yhdessä katsauksessa tai meta-analyysissa. Tukea tutkimuksista saivat etenkin aikuisen johdolla toteutetut, strukturoidut menetelmät, joissa edetään vaiheittain konkreettisesta mallittamisesta ohjatun työskentelyn kautta kohti itsenäistä harjoittelua, sekä ongelmanratkaisustrategioiden käyttöön ja oman toiminnan ohjaamiseen tai havainnointiin harjaannuttavat menetelmät.

Lue lisää

Katsausartikkelit

Lasten visuaalisen hahmottamisen taitoja, niiden vaikeuksia ja kuntoutusta on tutkittu vain vähän. Tämän systemaattisen katsauksen tarkoituksena oli selvittää, minkälaisista lasten ja nuorten neuropsykologiseen kuntoutukseen sovellettavista menetelmistä on hyötyä lasten visuaalisen hahmottamisen vaikeuksien kuntouttamisessa. Kirjallisuushaku tuotti 70 katsausta tai meta-analyysia, joista tähän katsaukseen valikoitui kaksi. Ensimmäisen katsauksen mukaan virtuaalitodellisuuden käyttö oli motivoiva, minäkäsitystä parantava ja kuntoutukseen sitouttava kuntoutusmenetelmä lapsilla, joilla on CP-vamma. Muutoksia aivotasolla (fMRI) tai lasten visuaalisissa taidoissa ja arjen toimintakyvyssä ei kuitenkaan todettu. Toisen, spatiaalisten taitojen muokkautuvuutta arvioivan katsauksen mukaan spatiaalisia taitoja voitiin kehittää ja tietyn taidon harjoittaminen saattoi yleistyä myös muihin spatiaalisiin tehtäviin. Iällä, sukupuolella tai kuntoutusmenetelmällä ei ollut vaikutusta harjaantumiseen. Tämän katsauksen perusteella lasten ja nuorten visuaalisen hahmottamisen vaikeuksien kuntoutuksen tuloksellisuudesta on vasta alustavia viitteitä. Neuropsykologiseen kuntoutukseen sovellettavia menetelmiä koskevia katsauksia löytyi niukasti, ja näihin sisältyi vain vähän hyvätasoisia tutkimuksia. Interventioiden suuren kirjon ja kliinisten ryhmien vähäisyyden vuoksi ei voitu tarkemmin päätellä, miten erilaiset interventiot vaikuttavat erityyppisiin visuaalisen hahmottamisen vaikeuksiin.

Lue lisää

Katsausartikkelit

Tässä tutkimuksessa selvitetään aiemmin tehtyjen kokoavien katsaustutkimusten perusteella, onko neuropsykologisella kuntoutuksella vaikutusta lasten ja nuorten muistitoimintojen vahvistamisessa. Systemaattinen kirjallisuushaku tuotti 16 katsausta, joissa oli mukana 11 074 lasta tai nuorta. Osallistujat olivat 1.4–20-vuotiaita, ja heidän päädiagnoosejaan olivat aivovammat, ADHD ja oppimisvaikeudet. Kuntoutuksen kohdetaito oli yksittäinen muistin osa-alue, kuten työmuisti tai prospektiivinen muisti, näiden yhdistelmä tai kokonaisvaltainen kognitiivinen kehitys. Interventioiden kokonaiskestossa ja intensiteetissä oli suurta vaihtelua. Niistä sekä interventioiden toteuttajista ja toteutuspaikoista raportoitiin vain niukasti systemaattista tietoa, eikä kuntoutusolosuhteiden vaikutuksista kuntoutuksen tuloksellisuuteen voida tehdä tämän tutkimuksen perusteella päätelmiä. Tulokset osoittivat, että neuropsykologisella kuntoutuksella voidaan vaikuttaa lasten ja nuorten prospektiiviseen muistiin sekä eksplisiittiseen säilömuistiin ja lisäksi voidaan vahvistaa työmuistitehtävissä suoriutumista eri potilasryhmissä. Työmuistivaikutukset eivät kuitenkaan mukaan tulleiden tutkimusten perusteella yleisty muuhun arjen ja oppimisen kannalta oleelliseen suoriutumiseen.

Lue lisää

Katsausartikkelit

Lasten kehityksellisiin häiriöihin ja neurologisiin oireyhtymiin liittyy usein tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen ongelmia, jotka voivat heikentää toimintakykyä laajasti ja pitkäkestoisesti. Tässä systemaattisessa katsauksessa arvioidaan tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen kuntoutuksen tuloksellisuutta eri potilasryhmiin kuuluvilla lapsilla ja nuorilla. Systemaattisen kirjallisuushaun perusteella mukaan otettiin 40 meta-analyysia tai systemaattista katsausta. Interventioiden vaikuttavuutta oli tutkittu eniten ADHD-oireisilla lapsilla ja jonkin verran lapsilla, joilla toiminnanohjauksen vaikeudet liittyvät muihin kehityksellisiin ongelmiin (käytöshäiriö, oppimisvaikeudet) tai aivojen vaurioihin (traumat, kasvaimet, FASD). Käyttäytymishoitoon perustuvat interventiot ja vanhempainohjaus vähensivät ADHD- ja käytösoireita. Kognitiivisen harjoittelun vaikutukset olivat pääosin vähäisiä ADHD-lapsilla, mutta suorien toimintatapojen harjoittelusta oli hyötyä. Yksilöllisesti etenevä säännöllinen harjoittelu vahvisti tarkkaavuustaitoja lapsilla, joilla oli ollut aivovaurio tai -kasvain. Monen intervention osalta tutkimustulokset olivat vielä vähäisiä tai alustavia (esim. kognitiivinen käyttäytymisterapia, neurofeedback, mindfulness).

Lue lisää

Katsausartikkelit

Aikuisten kielellisissä häiriöissä kuntoutus on katsaustutkimusten mukaan hyödyllistä sosiaalisen kommunikaation sekä puheen ja kielellisten toimintojen tukemisessa. Samanlaista yhteenvetoa ei kuitenkaan ole saatavilla lasten osalta. Tämän systemaattisen katsauksen tavoitteena oli selvittää, onko neuropsykologisesta kuntoutuksesta hyötyä lasten kielellisten häiriöiden hoidossa. Tutkimuksessa arvioitiin yhteensä 2 856 artikkelia, joista mukaan katsaukseen hyväksyttiin 28 systemaattista katsausta ja meta-analyysia. Tässä katsauksessa mukana olevien artikkelien sisältämät tutkimukset olivat hyvin heterogeenisia niin osallistujien, tutkimusasetelmien, käytettyjen interventioiden, tulosten kuin tutkimusten luotettavuudenkin suhteen. Suurin yksittäinen tarkasteltu kuntoutusmuoto oli puheterapeuttinen työskentely joko suoraan puheterapeutin antamana tai välillisesti toisen ammattiryhmän tai vanhempien toteuttamana. Puheterapeuttiset interventiot vaikuttivat pääsääntöisesti myönteisesti kielellisiin taitoihin, vaikutuksen koko vaihteli alustavasta näytöstä (esim. cp-vammaisten lasten kommunikaatiotaitojen paraneminen) meta-analyysien kautta saatuun vahvaan näyttöön (esim. aktiivisen sanavaraston kehittyminen).

Lue lisää

Psykologiassa tapahtuu

Neuropsykologinen kuntoutus on lääkinnällisen kuntoutuksen muoto, jonka tavoitteena on lieventää keskushermostoperäisiä toimintakyvyn muutoksia tai rajoitteita sekä parantaa neuropsykologisten ongelmien heikentämää elämänlaatua. Lasten ja nuorten kuntoutuksen teoreettiset kysymykset ja käytännön toteutus eroavat monin tavoin aikuisten kuntoutuksesta. Lasten kuntoutuksessa haetaan ensisijaisesti keinoja auttaa lasta, joka ei opi uusia taitoja odotusten mukaisesti. Lasten ja nuorten neuropsykologisessa kuntoutuksessa otetaan huomioon tiedonkäsittelyn toimintojen kehitys ja kehityksellisten ongelmien erityispiirteet eri ikävaiheissa.

Lue lisää

Ajankohtaista

Kirsti Lagerspetz -palkinto annettiin Iida Heikkiselle ja Annamari Järviniemelle erinomaisesta yhden tapauksen tutkimusasetelman hyväksikäyttämisestä ja samalla terapiassa sovellettavien johtopäätösten muotoilemisesta perusteluineen.

Lue lisää

Ajankohtaista

Deadline for submission: January 11, 2021. The Jacobs Foundation is pleased to announce the 2021 call for applications for its Research Fellowship Program. The Jacobs Foundation Research Fellowship Program is a globally competitive fellowship program for early and mid-career researchers whose work is dedicated to improving the development, learning and living conditions of children and youth. The relevant disciplines include, but are not limited to, education sciences, psychology, economics, sociology, family studies, media studies, political science, linguistics, neurosciences, and medical sciences.

Lue lisää

Ajankohtaista

Psykologien moninaisiin työtehtäviin kuuluu ymmärtää ja lieventää erilaisista etnisistä taustoista tulevien maahanmuuttajien traumoja, kotoutumiseen liittyvää stressiä ja niiden kielteisiä vaikutuksia hyvinvointiin. Psykologeilla on tärkeää osaamista kulttuuripsykologian, kehityksellisen psykopatologian ja traumatutkimuksen näkökulmista. Teemanumeron tavoitteena on esitellä tutkimusta, joka analysoi pakolaisuuden ja maahanmuuton mielenterveydellisiä ja kehityksellisiä ulottuvuuksia sekä trauman ilmenemistä, hoitoa ja psyykkiseen selviytymiseen liittyviä tekijöitä. Teemanumerossa esitellään myös pakolaisiin, maahanmuuttajaperheisiin ja lapsiin kohdistuneita interventiotutkimuksia, esimerkiksi teoreettisia lähtökohtia, hoidollisia elementtejä sekä mielenterveydellistä vaikuttavuutta.

Lue lisää

Ajankohtaista

Vuosittaiset Sosiaalipsykologian päivät järjestetään 15.–16.4.2021 Helsingissä tai tilanteen vaatiessa virtuaalisesti. Konferenssin keynote-puhujia ovat Dr Cristian Tileâga (Loughborough University, UK), Dr Samantha Heintzelman (Rutgers University-Newark, USA), Dr Tracy Morison (Massey University, Uusi-Seelanti) ja tutkimusprofessori Jari Hakanen (Työterveyslaitos).

Lue lisää

Ajankohtaista

Teemanumeron tavoitteena on esitellä tuoretta tutkimusta, joka käsittelee yksilöllisiä eroja matemaattisten taitojen kehityksessä, matemaattisten taitojen yhteyttä muihin taitoihin, motivaatioon ja hyvinvointiin, matematiikan osaamisen ja motivaation roolia koulutus- ja uravalintojen muovaajina tai sitä, miten oppilaiden matematiikan osaamista voidaan arvioida ja oppimista tukea, kun siinä ilmenee vaikeuksia.

Lue lisää