Tutkimukset osoittavat, että ihminen ei ole hyvä tekemään useita asioita yhtä aikaa. Tämänhetkinen tehtävä kärsii, jos samanaikaisesti viestittelee sekä seuraa ja kommentoi tapahtumia sosiaalisissa medioissa. Miksi ihmeessä teemme niin?

Usean median yhtäaikaista käyttöä on tutkittu vertaamalla mediankäyttötyyliltään kahta erilaista ryhmää: median monikäyttäjiä eli niitä, jotka vaihtelevat samanaikaisesti usean median välillä sekä niitä, jotka keskittyvät pääasiassa yhteen asiaan kerrallaan. Tänä vuonna PLoS ONE –verkkolehdessä julkaistussa tutkimuksessa näitä ryhmiä verrattiin useilla eri menetelmillä.

Tässäkin tutkimuksessa tuli esiin aikaisemmista tutkimuksista tuttu tulos. Se, että käyttää yhtäaikaa useita medioita tai puhuu kännykässä samalla kuin autoilee, ei ole suinkaan merkki erityisen hyvästä kyvystä jakaa huomiota usean asian kesken. Päinvastoin, median monikäyttäjät pärjäävät muita huonommin työmuistitehtävässä, jossa tulee samanaikaisesti pitää mielessä asioita ja jakaa huomiota muihin asioihin.

Median monikäyttäjien itsearviot omasta kyvystään tehdä useita asioita yhtäaikaa olivat kuitenkin vääristyneitä. He siis arvioivat pärjäävänsä hyvin monitehtävissä, vaikka asia oli päinvastoin. Tämä voi olla yksi syy siihen, miksi ihmiset ovat jatkuvasti useiden medioiden ulottuvilla. Meistä voi virheellisesti tuntua siltä, että se on tehokasta.

Tutkimuksessa arvioitiin myös osallistujien impulsiivisuutta ja elämyshakuisuutta. Ne korostuivat median monikäyttäjien ryhmässä eli heillä oli vahva taipumus suuntautua asioihin eikä vältellä niitä. Kaiken kaikkiaan tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että median monikäyttäjät ovat keskimäärin muita impulsiivisempia ja heillä on muita enemmän vaikeuksia sulkea pois epäolennaisia asioita ja keskittyä yhteen tehtävään.

Vaikka useiden medioiden yhtäaikainen käyttäminen ei ole kovin tehokasta, se voi tuntua tehokkaalta. Se voi tuntua myös hyvältä. Toisen tutkimuksen tulokset nimittäin viittavat siihen, että median monikäyttö voi olla emotionaalisesti palkitsevaa eli siitä tulee hyvä mieli.

Sanbonmatsu, D. M., Strayer,D.L., Medeiros-Ward, N. & and Watson, J.M. (2013). Who multi-tasks and why? Multi-tasking ability, perceived multi-tasking ability, impulsivity, and sensation seeking. PLoS ONE 8(1): e54402. doi:10.1371/journal.pone.0054402

Zheng Wang, Z. & Tchernev, J.M. (2012). The ''myth'' of media multitasking: reciprocal dynamics of media multitasking, personal needs, and gratifications. Journal of Communication, 62, 493–513. doi:10.1111/j.1460-2466.2012.01641.x

Maanantaiblogi 5.5.2013. "Kannattaako olla koko ajan useiden medioiden ulottuvilla?"

Maanantaiblogi 20.5.2013. "Median monikäyttäjät ovat nopeita vaihtamaan tehtävästä toiseen"