Maanantaiblogi

Kaksikielisyys on rikkaus

Pari viikkoa sitten kun ruotsinkieliset toimittajat Suomessa saivat tappouhkauksia, törmäsin surffaillessani kanadalaiseen artikkeliin kaksikielisyyden iloista ja eduista. Kanadahan on myös kaksikielinen maa ja siellä ranskan kieli on vähän samassa asemassa kuin meillä ruotsi. Kaikki opiskelevat Kanadassa ranskaa ja englanninkielisille se on pakkoranskaa; harva englanninkielinen kanadalainen haluaa oppia ranskaa. Kuten perheessämme viime viikolla vieraillut nuori kanadalainen totesi, että koska kaikki kuitenkin osaavat englantia, niin ranskaa ei tarvitse osata.

Kanadalaistutukijat ovat tutkimuksissa hyödyntäneet maansa kielellistä rikkautta. 2011 julkaistussa katsausartikkelissa Ellen Bialystok tarkastelee tähän astisen tutkimuksen piirtämää kuvaa kaksikielisyydestä. Myös suomalainen tutkija Elisabet Service, joka on tutkinut kielen oppimista aikuisilla ja lapsilla ja lukivaikeutta, tekee tutkimustaan nykyisin Kanadassa. Elisabet Servicen kuulumisista voi lukea vuoden 2013 ensimmäisestä Psykologia-lehdestä.

Vanha ennakkoluulohan oli, että kaksikielisyys hidastaa lapsen kielen kehitystä. Tieteellistä näyttöä ennakkoluulo ei ole saanut, mutta valitettavasti ajatus elää edelleen monien mielessä ja varsinkin aikaisemmin ehkä esti vanhempia puhumasta lapsilleen omaa äidinkieltään. Katsausartikkelissaan Bialystok toteaa,että kaksikielisyydestä on pelkkää hyötyä vauvasta vaariin. Kaksikieliset ihmiset ovat elävä todiste siitä, miten tavalliset kokemukset muokkaavat aivoja ja kognitiivisia kykyjä.

Yllättäen tutkimukset ovat osoittaneet, että kaksikieliset lapset ovat parempia erityisesti toiminnan ohjausta vaativissa tehtävissä. Tätä tutkijat ovat selittäneet sillä, että kun aivoissa on aktiivisena kaksi kieltä, niin erityisesti inhibitioinnin täytyy toimia hyvin. Lisäksi kaksikielisyyden edut jatkuvat koko iän. Kaksikielisten ihmisten dementiaoireet alkavat keskimäärin viisi vuotta myöhemmin kuin yksikielisten. Ja yli 70 vuotiailla ihmisillä viisi vuotta on pitkä aika hyvää elämää puhumattakaan sen yhteiskunnallisista taloudellisista merkityksestä. Näyttää siltä, että aivoissa dementiaan liittyvät muutokset alkavat kyllä samoihin aikoihin, mutta toiminnan tasolla ne siis näkyvät kaksikielisillä viisi vuotta myöhemmin.