Joudun jatkuvasti tilanteisiin, joissa minun tulee kertoa kognitiivisesta psykologiasta ymmärrettävästi. Silloin yritän kaikin tavoin välttää kognitio-sanan käyttämistä. K-sana kylvää kauhua ja vakuuttaa kuulijan siitä, että kyseessä on jokin aivan käsittämätön asia.

Pyrin kertomaan kognitiivisen psykologian keskeisistä tuloksista ilman, että tuo vaikea kammottava sana tulee esiin. Niinpä kiertelen kognitiota kaikista keksimistäni suunnista. Puhun ihmisen tiedonkäsittelyn kyvyistä ja rajoituksista. Puhun havaitsemisesta, huomaamisesta ja muistamisesta. Tiukan paikan tullen puhun vaikka aivoista, vaikkei kyseessä oleva tutkimus kertoisi aivoista mitään, ei edes sitä, että ilman aivoja ei ole kognitiotakaan.

Suomessa ja suomenkielellä ei ole helppoa olla kognitiivisen psykologian eli ihmisen tiedonkäsittelyn tutkija. Asia ei kerrassaan aukea ilman pitkiä selityksiä. Muualla Euroopassa ja muilla kielillä asia on toisin. Iloitsenkin joka toinen vuosi järjestettävästä ESCoPin (European Society for Cognitive Psychology) kongressista jo etukäteen. Se on yksi hyvä tilaisuus päästä ulos siitä pienestä kaapista, jossa Suomen muutamat kognitiopsykologit piileskelevät silloin kun eivät ole kertomassa muille ihmisen tiedonkäsittelyn kyvyistä ja rajoituksista. Yhtäkkiä ympärillä on satoja kognitiopsykologeja, kun ESCoPiin kuuluvista yli 500 kognitiivisen psykologian tutkijasta valtaosa matkustaa vain muutaman tunnin jos sitäkään kuullakseen aivan uusimmista eurooppalaisten kollegoiden tekemistä tutkimuksista.

Kuten aikaisempinakin vuosina, kognitio on ESCoPin kokouksissa tarkkaavaisuutta, päätöksentekoa, työmuistia, visuospatiaalista prosessointia, kielen ymmärtämistä, oppimista ja ajattelua. Useat esityskokonaisuudet käsittelevät myös tehtävänvaihtoa, monitehtäviä, numeroiden prosessointia, kaksikielisyyttä, sanojen tunnistamista ja toimintojen havaitsemista. Aihepiirit ovat laajentuneet kognitiivisen psykologian noin 50 aktiivisen tutkimusvuoden aikana koskemaan myös sosiaalista kognitiota, tietoisuutta ja metakognitiota sekä synestesiaa eli joidenkin ihmisen kykyä havaita esimerkiksi kirjaimet ja numerot väreinä. Kognitioita tarkastellaan myös emootioiden yhteydessä, kuten esimerkiksi tiedonkäsittelyn kontrollin ja emootioiden kontrollin välistä yhteyttä. Uusiakin teemoja nousee esiin, tällä kertaa toisen ihmisen näkökulman vaikutus kommunikoinnissa ja ymmärtämisessä.

Maailma on käsittämättömän täynnä tutkimustietoa, yksin Euroopassakin on valtavasti kognitiivisen psykologian tutkimusta ja osaamista. Suomi vain on niin pieni ja vähäväkinen maa, että tänne kantautuu yleistajuisessa muodossa vain murto-osa siitä kaikesta, mitä maailmalla tiedetään.

Kun kävin ensimmäisen kerran ESCoPin kongressissa, paikalla oli pari suomalaista ja koko Suomessa näin ollen pari painettua kirjaa kongressin tiivistelmistä. Tälläkin kertaa paikalla on pari suomalaista, mutta kaikki sadat uusimman tutkimuksen tiivistelmät ovat kaikkien saatavilla. Muutamasta niistä tarkemmin maanantaiblogissa parin viikon päästä.

ESCoP 2013, 29.8. – 1.9. Budapestissa