Huomasitteko puolitoista viikkoa sitten herkullisen kiistan tutkimuksen luotettavuudesta? Toinen osapuoli väittää, että alkoholimainonta lisää nuorten juomista. Toinen osapuoli puolestaan nostaa esiin kyseisten tutkimusten ongelmia. Asia on ajankohtainen, koska Suomen alkoholimainontaa ollaan rajoittamassa.

Helsingin Sanomat uutisoi kiistaa 12.9 ja tuo reilusti esiin molempien osapuolten kannat "amerikkalaisprofessorin mukaan tutkimus osoittaa selvästi mainonnan ja nuorten juomisen yhteyden. Panimoteollisuus on eri mieltä".

Lehtijutussa tuodaan esiin, miten Sosiaali- ja terveysministeriö ja eduskunnan samanmieliset yhdessä amerikkalaisprofessorin kanssa väittävät, että tutkimusnäyttö osoittaisi mainonnan ja nuorison juomisen olevan yhteydessä. Lehtijutussa otsikoidaan, että ministeriön lakiesitys perustuu uskoon, että mainonta lisää nuorten juomista.

Onneksi tämänkin asian kohdalla joku ajaa kansalaisten asioita, kun ministeriö kerran perustaa päätöksiään tutkimususkoon. Lehtijutun perusteella kansalaisten puolella ovat panimoteollisuus ja media- ja mainonta-ala. Ne tuovat esiin tutkimuksen ongelmia ja kyseenalaistavat sen, onko tutkimusnäyttö mainonnan vaikutuksista nuoriin riittävää. Mainonnan ja nuorten alkoholikulutuksen välinen yhteys tulee kuitenkin esiin esimerkiksi systemaattisessa tutkimuskatsauksessa, joka perustuu 13 pitkittäistutkimukseen, joihin on osallistunut yhteensä yli 38000 nuorta. Panimoteollisuuden kriteerit vakuuttavalle tutkimusnäytölle ovat aika vaativat, jos tämä ei vakuuta.

Lisäksi kriitikot esittävät, ettei ulkomainen tutkimus ole sovellettavissa Suomeen, ja ihmettelevät, miksei vastaavia tutkimustuloksia ole Suomesta. Suomalaisnuoret tuskin kuitenkaan ovat kovasti erilaisia verrattuna amerikkalais-, australialais- tai brittinuoriin, joita aikaisemmat tutkimukset koskevat. Ei ole mitään syytä olettaa, ettei mainonta vaikuttaisi suomalaisiin yhtä lailla kuin muihinkin. Yhtenä syynä siihen, miksei vastaavia tutkimuksia ole tehty Suomessa lienee se, että tutkijoiden on vaikea saada rahoitusta tutkimuksiin, jotka on jo tehty ja joiden tulokset siis jo tiedetään. Tutkimusten toistaminen Suomessa edellyttäisi, että olisi jokin pätevä syy tutkia asiaa juuri Suomessa. Jos panimoteollisuus kaipaa suomalaista tutkimusta, luulisi että he olisivat etunenässä rahoittamassa puolueettomia alkoholitutkijoita tässäkin asiassa.

Mainonnan ja nuorten alkoholikulutuksen yhteyden kiistävät kriitikot myös esittävät, ettei mainonta edes lisää kokonaiskulutusta. Tämän väitteen kohdalla itse aina ihmettelen, että miksi sitten kannattaa mainostaa, jos sillä ei kerran ole vaikutusta kuluttamiseen. On myös väitetty, että mainonta vaikuttaa vain siihen, mikä tuote valitaan. Eikö siinä tapauksessa alkoholimainonta ohjaa kulutusta alkoholiin, kun taas vaikkapa liikuntakeskusten mainonta toisenlaisiin harrastuksiin?

Lähteet:

Helsingin Sanomien uutinen 12.9.2013.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanta asiaan.

Nuorten alkoholinkäytöstä ja terveyshaitoista pähkinänkuoressa esim. alcoholjustice.org:n tutkimusyhteenveto.

Katsaus mainonnan ja alkoholin käytön yhteydestä: Smith, L.A & Foxcroft, D.R. (2009). The effect of alcohol advertising, marketing and portrayal on drinking behaviour in young people: systematic review of prospective cohort studies. BMC Public Health, 9, 51. doi:10.1186/1471-2458-9-51.

Tutkimusviitteitä ja keskustelua: esim. Gordon R. (2011). Alcohol marketing and youth drinking: a rejoinder to the alcohol industry. Alcohol and Alcoholism 46, 369-370. doi: 10.1093/alcalc/agr043.