Suomessa on toteutettu viime aikoina useita uudistuksia ja säästötoimenpiteitä eri koulutussektoreilla, minkä vuoksi halusimme selvittää, kuinka opinto-ohjaajat voivat työssään ja kokevat työolonsa tällä hetkellä. Samalla tutkimme, kuinka hyvin opinto-ohjaajien työssäjaksamisen kokemuksia voidaan kuvata työhyvinvoinnin nelikenttämallin avulla, joka huomioi työhyvinvoinnin myönteiset ja kielteiset ulottuvuudet kokonaisvaltaisesti. Toteutimme opinto-ohjauksen alalla toimiville e-kyselyn syksyllä 2017. Latentin profiilianalyysin tulokset osoittivat, että vastaajien (N = 854) keskuudesta löytyi kolme toisistaan eroavaa työhyvinvointiprofiilia: ’tyytyväisenä työn imussa’ (70 %), ’työ koukuttaa mutta uuvuttaa’ (25 %) ja ’työ kuormittaa ja uuvuttaa’ (5 %). Nämä työhyvinvointiprofiilit olivat yhteydessä niin työn voimavaroihin (toimiva esimies-alaissuhde, työtovereilta saatu tuki, vaikutusmahdollisuudet työssä), työn vaatimuksiin (aikapaineet ja riittämättömät resurssit ohjaustyölle) kuin työorganisaatioon: ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaajien havaitsimme kuuluvan peruskoulun, lukion ja ammattikorkeakoulun opinto-ohjaajia tyypillisemmin profiileihin ’työ koukuttaa mutta uuvuttaa’ sekä ’työ kuormittaa ja uuvuttaa’. Samanaikaisesti he kokivat heillä olevan vähemmän työn voimavaroja ja enemmän työn vaatimuksia sekä ohjattavia vastuullaan kuin muut. Nämä koulutusorganisaatioita vertailevat tulokset tukevat näkökulmaa, jonka mukaan liiallinen työn tehostaminen vaatimuksia lisäämällä ja samanaikaisesti resursseja vähentämällä on riskitekijä työhyvinvoinnille.

Avainsanat: opinto-ohjaajat, työ, hyvinvointi, työn vaatimukset, työn voimavarat