Lectio praecursoria alkoi tutkimukseen osallistuneiden nuorten kirjoituksista poimittuja lainauksia esittelevällä PowerPoint-esityksellä. Kuten nuorten masennusta koskevista selon-teoista saatoimme nähdä, masennus voi vakavasti vahingoittaa nuoren hyvinvointia – niin henkistä, fyysistä kuin sosiaalistakin. Heidän kirjoituksensa havainnollistavat, kuinka masennus voi ilmetä nuorten elämässä monin eri tavoin: esimerkiksi masentuneena mielialana, fyysisenä ja henkisenä uupumuksena, sosiaalisena vetäytymisenä ja eristäytymisenä, unettomuutena, toivottomuutena, neuvottomuutena, itsensä vahingoittamisena tai itsetuhoisina ajatuksina. Masennuksen katsotaan olevan maailmanlaajuinen kansanterveydellinen ongelma kaikkien ikäryhmien keskuudessa. Tutkimukset ovat osoittaneet masennuksen olevan yleistä myös suomalaisilla nuorilla, joiden jokapäiväiseen elämään ja siten myös koulutus- ja työuraan masennus voi aiheuttaa katkoksen johtaessaan sairauslomalle tai ennenaikaisesti eläkkeelle jäämiseen.
Mikä meille on tärkeää elämässä? Mihin haluamme panostaa omassa elämässä? Elämänarvoista (tästedes arvot) puhutaan paljon, ja niillä on merkitystä ihmisten elämää ohjaavina periaatteina ja toimintatapoina. Keski-ikäisten osalta arvoilla voi olla jopa välillisesti merkitystä heidän hoivaamiensa nuoremman ja vanhemman sukupolven kautta. Keski-ikäisiä on paljon, ja heillä on useita ja keskeisiä rooleja kotona, töissä ja yhteiskunnassa yleensä. Tästä huolimatta heidän psykologista kehitystään tunnetaan yleisesti ottaen heikommin kuin nuorempien ja vanhempien vastaavaa.
Väitöstilaisuuksissa väittelijä usein aloittaa esittelemällä tutkimustaan jonkin yhteiskunnallisesti ajankohtaisen tapahtuman tai aiheen kautta. Omassa tapauksessani väitöskirjani aiheeseen – oikeistopopulistiseen ja kansallismieliseen diskurssiin – liittyvän ajankohtaisen esimerkin löytäminen ei ollut haastavaa. Britannian Brexit-kannattajien sekä Yhdysvaltain Donald Trumpin tuoreet voitot voimakkaimpina esimerkkeinä, vuosi 2016 oli monen mielestä synkkä vuosi kansainvälisen yhteistyön ja solidaarisuuden kannalta.
Olen tutkinut väitöskirjassani kausaaliattribuu-tioita. Sana kausaaliattribuutio viittaa niihin syihin tai tapoihin, joilla me selitämme havaitsemiamme tapahtumia, minkä vuoksi niistä voisi suomeksi käyttää nimitystä ”syyselitys”. Niinpä siis esimerkiksi vastaukset sellaisiin kysymyksiin kuin ”miksi minulle aina käy näin?” tai ”mikähän tuotakin risoo?” ovat syyselityksiä.