Tämän pitkittäistutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kolmen vuoden aikana laskemisen sujuvuuden yhteyttä lukemisen sujuvuuden ja nimeämisnopeuden kanssa sekä pyrkiä näiden avulla selittämään laskemisen sujuvuuden tuloksia. Tutkimuksen alussa lapset (N = 43) olivat kahdeksanvuotiaita ja heidän suoriutumistaan sujuvuustehtävissä seurattiin kaksi kertaa lukuvuodessa. Laskemisen sujuvuuden arvioinnissa käytettiin sekä päässälaskutehtäviä että allekkain laskettavia yhteen-, vähennys- ja kertolaskuja; kaikki tehtävät olivat aikarajattuja. Lukemisen sujuvuuden arvioinnissa käytettiin ääneen lukemista ja sanantunnistukseen perustuvia testejä. Lasten nimeämisnopeus arvioitiin neljännellä luokalla. Lasten suoriutumiserot laskemisen sujuvuudessa olivat seuranta-ajalla hyvin pysyviä, ja koko otosta tarkasteltaessa suoriutumista laskusujuvuuden tehtävissä pystyttiin parhaiten selittämään aiemmalla laskemisen sujuvuudella; lukemisen sujuvuus ja nimeämisnopeus eivät merkittävästi lisänneet selitysosuutta.
Tarkoituksemme oli tutkia, lisääntyykö psykologinen hyvinvointi ryhmäpsykoterapeuttisessa interventiossa, joka oli suunniteltu työuupuneiden kuntoutumiseen. Osallistujat olivat 90 julkisen sektorin työntekijää, kuten poliiseja ja verovirkailijoita, jotka olivat 31–59-vuotiaita ja kärsivät työuupumusoireista. Heidät jaettiin kolmeen ryhmään: analyyttiseen (N = 32), psykodraama- (N = 30) ja kontrolliryhmään (N = 28). Interventioryhmät satunnaistettiin. Ryhmäinterventio koostui 16 erillisestä päivästä yhdeksän kuukauden aikana. Ryhmämenetelminä käytimme ryhmäanalyysia ja psykodraamaa. Psykologinen hyvinvointi mitattiin neljästi Ryffin 84-osioisella kyselykaavakkeella: tutkimuksen alussa, keskivaiheilla, lopussa ja seurannassa kuuden kuukauden kuluttua ryhmän loppumisesta.
Autismikirjon häiriöissä esiintyvää kognitiivista profiilia määrittää ristiriitaisuus. Häiriöt voivat vaikeuttaa vakavasti sosiaalista kanssakäymistä ja näkyä vaikeuksina vuorovaikutuksessa, mutta samaan aikaan kirjon häiriöihin voi liittyä erityistaitoja, jotka joskus kehittyvät poikkeuksellisiksi. Vaikka autismikirjon häiriöissä esiintyy älyllistä kehitysvammaisuutta, ei poikkeuksellisen korkea älykkyysosamäärä ole tavatonta. Autismiin liitetään myös erityiskykyjä eli savant-taitoja, kuten äärimmäisen nopeaa päässälaskentaa tai huomattavia musikaalisia kykyjä. Erityisesti kognitiivinen ristiriitaisuus tulee esiin älykkyystesteissä, joissa autismikirjon häiriön diagnoosin saaneet henkilöt saavat korostuneen epätasaisia profiileja.