Miten kykenemme luomaan muistijälkiä kokemustemme pohjalta ja mitkä aivoalueet osallistuvat tähän tapahtumaan? Pitkään on tiedetty, että hippokampus on oleellinen tapahtumamuistin toiminnassa. Saatu tieto on pohjautunut ihmisen käyttäytymisen ja aivotoiminnan kokeelliseen tutkimukseen, neuropsykologisiin tapaustutkimuksiin sekä tutkimuksiin, joissa eläinten aivotoimintaa on kokeellisesti manipuloitu. Optogenetiikka on suhteellisen uusi tutkimusmenetelmä, joka mahdollistaa tietyn hermosolujoukon toiminnan säätelyn tarkasti määritellyllä ajanhetkellä. Tässä kirjallisuuskatsauksessa kuvataan, kuinka optogenetiikkaa hyödyntävän eläintutkimuksen avulla on kyetty tarkentamaan tietoa hippokampuksen eri alueiden ja aivokuoren merkityksestä muistijälkien muodostumisessa ja muistojen mieleenpalautuksessa. Tutkimuksissa on tarkasteltu eläimillä kontekstuaalista muistia, jonka voidaan ajatella vastaavan ihmisen tapahtumamuistia. Nämä tutkimustulokset viittaavat siihen, että vallalla oleva muistijälkien vahvistumisteoria ei nykymuodossaan kuvaa täysin oikein tapahtumamuistin toimintaa.

Avainsanat: oppiminen, tapahtumamuisti, optogenetiikka