Yhteiskuntia on perinteisesti asetettu paremmuusjärjestykseen niiden bruttokansantuotteen (BKT) mukaan. BKT:n, joka heijastaa yhteiskunnan taloudellisen toiminnan laajuutta, on ajateltu kuvaavan yhteiskunnan elintasoa ja hyvinvointia. Viime aikoina on kuitenkin esitetty, että tämä kaiken taloudellisen toiminnan summaava mittari olisikin melko huono hyvinvoinnin mittari. Yhdeksi ongelmaksi on koettu, että myös haitallinen toiminta nostaa BKT:tä (klassisena esimerkkinä liikenneonnettomuuksien määrän kasvu nostaa bruttokansantuotetta). BKT:n sijaan onkin tarjottu käytettäväksi erilaisia kestävän kehityksen mittareita, jotka ottavat huomioon muun muassa tulonjaon ja tuotannon aiheuttamat ympäristöhaitat.