Lapsen oirehdinnan sanotaan tuovan perheen terapiaan. Lapsi voidaankin nähdä perheeseen johtavina ”eteisovina”, jotka avaavat näkymiä perheiden systeemisesti ja ylisukupolvisesti rakentuneisiin suhde- ja valtarakenteisiin ja niissä vallitseviin tiedostettuihin tai tiedostamattomiin ydinuskomuksiin. Nämä ydinuskomukset pitävät usein sisällään käsityksiä ihmisyyden peruskysymyksistä: suhteessa olemisen tavoista, toiseen ihmiseen liittymisestä ja kiintymyksestä, huolenpidon ja läheisyyden sekä osoittamisesta että vastaanottamisesta sekä tavoista korjata jotain rikki mennyttä tai haavoitettua. Edellisten lisäksi lapsi usein avaa näkymiä perheissä ääneen sanottuihin tai sanomattomiin sääntöihin, rajoihin ja tehtäväksi antoihin (jälkisäädöksiin), mutta myös perhesalaisuuksiin.