Top News 2020

Tieteelliset Artikkelit

Työstä palautuminen tauoilla ja vapaa-ajalla: palautumisprofiilit ja niiden yhteys työhyvinvointiin

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko palautumisessa jatkuvuutta työpäivän aikana ja vapaa-ajalla. Etsimme aineistosta palautumisprofiileja sen perusteella, miten hyvin työntekijät palautuvat työstä sekä tauoilla että vapaa-ajalla. Palautumista tarkasteltiin psykologisen työstä irrottautumisen ja rentoutumisen kautta. Lisäksi tutkittiin, eroavatko palautumisryhmät toisistaan työhyvinvoinnin, työn vaatimustekijöiden ja taustatekijöiden osalta. Tutkimuksessa hyödynnettiin 12 organisaatiosta kerättyä kyselyaineistoa (= 919). Osallistujista 63 prosenttia oli naisia, ja keski-ikä oli 49 vuotta. Aineisto analysoitiin Mplus-ohjelmalla, jossa palautumiskokemusten perusteella toisistaan eroavia ryhmiä etsittiin latentin profiilianalyysin avulla. Latentti profiilianalyysi tuotti neljä ryhmää: 1) palautujat (= 202) eli työntekijät, jotka irrottautuivat ja rentoutuivat muita paremmin sekä tauoilla että vapaa-ajalla, 2) rentoutujat (= 275) eli työntekijät, jotka rentoutuivat sekä tauoilla että vapaa-ajalla, mutta irrottautuivat muita heikommin, 3) vapaa-ajan palautujat (= 281) eli työntekijät, jotka irrottautuivat ja rentoutuivat erityisesti vapaa-ajalla, ja 4) heikosti palautuvat (= 161) eli työntekijät, jotka palautuivat muita heikommin sekä tauoilla että vapaa-ajalla. Ryhmät erosivat toisistaan työhyvinvoinnin, työn vaatimustekijöiden ja taustatekijöiden osalta. Heikosti palautuvien ryhmässä koettiin eniten uupumusasteista väsymystä ja vähiten tarmokkuutta. Tulosten mukaan palautumista on hyödyllistä edistää vapaa-ajan lisäksi työpäivän aikana.

Avainsanat: työstä irrottautuminen, rentoutuminen, tauot, uupumusasteinen väsymys, tarmokkuus

Vain tilaajilla on pääsy tämän artikkelin täysversioon.

Kirjaudu sisään tai klikkaa tästä tilaamaan Psykologia-lehti.

Jos olet jo tilaaja, rekisteröidy tästä.