Kun uusia versioita vakiintuneista älykkyyden arviointimenetelmistä otetaan käyttöön, on niiden luotettavuutta syytä tutkia. Tämä tulisi tehdä, jotta käyttäjät kykenisivät perustelemaan asiakkailleen testin perusteella tehdyt päätelmät. Vertasimme WAIS-R ja WAIS-III testistöjen älykkyysosamäärä (ÄO) arvioita 125 henkilön (18–64 vuotta) aineistossa. Koko aineistoa tutkittaessa ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja versioiden välillä millään ÄO-asteikolla. Kun asiaa tutkittiin ikäryhmittäin havaittiin, että 18–24 vuotiaiden ikäryhmissä suoriutuminen WAIS-III:ssa oli parempaa kuin WAIS-R:ssä, mutta vanhemmissa ikäryhmissä asia oli päinvastoin. Tämän tutkimuksen mukaan WAIS-III antaa laskentatavasta riippuen noin 7–11 pistettä liian korkeita ÄO-pistemääriä 18–24 vuotiaiden ikäryhmissä kaikilla asteikoilla, vaikka testin kustantajan esittämä korjaus normitaulukoihin huomioidaan. Tutkimus tuo esille testien standardointiin liittyvän ongelman yleisemmällä tasolla. Muun muassa älyllisen tason arvioiminen testistön avulla perustuu ns. ”normaaliaineistoon” vertaamiseen, jonka oletetaan edustavan riittävän hyvin kyseisen kielialueen väestöä. Mikäli näin ei ole, ovat testin perusteella tehdyt arvioinnit vääristyneitä. Tämä herättää kysymyksen siitä, onko ylipäätään hyödyllistä julkaista uusia versioita älykkyysasteikoista ilman riittävän laajapohjaista standardointia.

Avainsanat: WAIS-III, WAIS-R, älykkyys, validiteetti