Tutkimuksessa selvitetään, mitkä tekijät tohtorikoulutettavien taustassa ja ominaisuuksissa ovat yhteydessä omaan osaamiseen liittyvään epävarmuuteen ja huijarisyndrooman kaltaiseen kokemukseen. Teoreettisesti tulkitsemme huijarisyndroomaa ilmiönä, joka on yhteydessä yksilön elämänkokemusten myötä muotoutuneeseen habitukseen ja siihen kytkeytyvään sisäiseen puheeseen. Tutkimuskysymyksiin vastaamme tohtorikoulutettaville vuonna 2015 tehdyn laajan kyselyn (n = 1694) perusteella. Kyselyn teemat liittyivät muun muassa tohtorikoulutettavien lapsuudenkotiin ja vanhempiin, motiiveihin hakeutua opintoihin sekä kokemuksiin omasta kyvykkyydestä ja suoriutumisesta tohtoriopinnoissa. Tutkimusmetodina käytimme askeltavaa regressioanalyysiä. Tulosten perusteella huijarisyndroomaan viittaavia kokemuksia ilmeni erityisesti niillä tohtorikoulutettavilla, jotka olivat jääneet vaille vanhempiensa kannustavaa kasvatusta. Toinen tilastollisessa analyysissä esiin noussut huijarikokemukseen yhteydessä oleva tekijä oli jatko-opintoihin hakeutumisen heikko suunnitelmallisuus. Tutkimuksemme perusteella huijarisyndrooma näyttäisi saavan alkunsa jo elämänkulun alkutaipaleella, jolloin yksilön sisäinen tarina ja habitus alkavat vähitellen rakentua.
Lue lisää
Tässä tutkimuksessa selvitetään kliinikon tekemän epävakaan persoonallisuuden oirearvioinnin yhteyttä potilaan itse tekemään skeemamoodiarviointiin (minätila-arviointiin). Tutkimuksen aineiston muodostivat 61 potilasta, joilla oli diagnosoitu vaikea epävakaa persoonallisuushäiriö (Borderline Personality Disorder, BPD). Epävakaan persoonallisuuden oireet mitattiin kliinikon tekemällä haastattelulla ja minätilat potilaiden täyttämällä itsearviointimittarilla. Suurin osa vastaajista oli naisia (85.2 %). Vastaajien keski-ikä oli 32.2 vuotta. Minätilojen ja BPD-oireiden välisiä yhteyksiä selvitettiin Pearsonin korrelaatiokertoimella. Lineaarisen regressioanalyysin avulla tarkasteltiin minätiloja selittävinä muuttujina BPD-oireiden voimakkuudessa. Regressioanalyysin selitysaste vaihteli (17.4–45.7 %), joten minätilojen avulla pystyttiin selittämään suhteellisen hyvin epävakaan persoonallisuuden oireiden voimakkuutta. Oireiden tärkeimmät yhteydet olivat seuraaviin minätiloihin: haavoittuva lapsi, vihainen lapsi, mukautuja, suojautuja ja rankaiseva vanhempi. Lapsimoodit (pääasiassa vihainen lapsi), haitalliset selviytymismoodit (pääasiassa suojautuja) ja myös rankaisevan vanhemman moodi selittivät BPD-oireiden voimakkuutta. Tulokset minätilojen ja BPD-oireiden yhteyksistä olivat johdonmukaisia skeematerapian teorian ja aiempien tutkimusten kanssa.
Lue lisää