Lasten ja nuorten sosiaalisten taitojen kuntoutuksen tutkimusnäyttö on ollut osin lupaavaa ja osin ristiriitaista. Kansainvälinen tutkimustieto tukee näkemystä, jonka mukaan lasten ja nuorten laaja-alaisiin vaikeuksiin vaikutetaan tehokkaimmin monipuolisilla ja varhaisilla lähiympäristön ohjantaa sisältävillä interventioilla. Tähän systemaattiseen katsaukseen koottiin ajankohtaista tutkimusnäyttöä lasten ja nuorten sosiaalisiin taitoihin kohdistuvasta kuntoutuksesta. Katsaukseen otettiin mukaan kuntoutustutkimuksia, joilla on relevanssia suomalaisen neuropsykologisen kuntoutuksen kannalta. Hakuprosessi tuotti 455 artikkelia, joista mukaan katsaukseen valikoitui 25. Artikkelit olivat heterogeenisiä tutkimusasetelmien, toteuttajien, interventioiden, tulosten ja laadun suhteen. Suuri osa tutkimuksista oli toteutettu autismikirjon lapsilla. Tulokset olivat myönteisiä, pääosin tilastollisesti ei-merkitseviä. Myönteisiä tuloksia saatiin laaja-alaisista ohjelmista, yhdistelmähoidoista, video- ja teknologia-avusteisista interventioista, sosiaalisten taitojen ryhmistä ja vanhempainohjannasta. Ammattilaisen ohjaus, kuntoutuksen intensiteetti ja varhainen ajoitus tehostivat vaikuttavuutta. Tutkimustulokset tukevat autismikirjon piirteisten lasten varhaisia interventioita sekä ADHD-lapsille suunnattuja yhdistelmähoitoja.

Lue lisää

Sujuva tekninen lukutaito eli peruslukutaito perustuu taitoon tunnistaa sanoja tai sanan osia nopeasti ja automaattisesti. Sujuva peruslukutaito mahdollistaa tekstin sisällön ymmärtämisen ja tulkinnan. Peruslukutaidon omaksumista käsittelevät kuntoutustutkimukset painottuvat interventioihin, joilla pyritään joko ennaltaehkäisemään lukemisvaikeuksia tai tukemaan lukemaan oppimisen valmiuksia – selvästi vähemmän tutkimustietoa on lukusujuvuuden vahvistamisesta. Tähän katsaukseen on koottu teknisen lukutaidon kuntoutusta koskevaa kansainvälistä tutkimusnäyttöä. Katsaus sisältää erilaisissa ympäristöissä ja eri ammattiryhmien toteuttamia interventioita, jotka ovat relevantteja suomalaisen neuropsykologisen kuntoutuksen kannalta. Hakuprosessi tuotti 206 artikkelia, joista tähän katsaukseen valikoitui 22 artikkelia. Tutkimukset olivat heterogeenisia ja koeasetelmiltaan hyvin erilaisia. Tulokset olivat pääosin myönteisiä raportoitujen efektikokojen vaihdellessa välillä 0.13–0.84. Tutkimuksiin sisältyneiden alkuperäisartikkelien laatu vaihteli heikosta hyvään. Katsaukseen sisältyvien tutkimusten tulosten perusteella voidaan todeta, että fonologisella harjoittelulla voidaan tukea etenkin alkavaa lukutaitoa ja lukutarkkuutta.

Lue lisää

Matemaattiset oppimisvaikeudet ovat yleisiä vaikeuksia, joiden vaikutukset ulottuvat koulunkäynnistä arjen osallistumiseen ja työelämään kiinnittymiseen aikuisuudessa. Tämä katsaus kokoaa yhteen systemaattisissa katsauksissa ja meta-analyyseissa julkaistua tutkimustietoa lasten ja nuorten matemaattisten taitojen kuntoutuksen vaikuttavuudesta. Katsauksessa keskitytään tutkimusnäytön perusteella lupaaviin käytäntöihin, joita on mahdollista hyödyntää lasten ja nuorten matemaattisten oppimisvaikeuksien neuropsykologisessa kuntoutuksessa. Systemaattinen kirjallisuushaku tuotti 32 artikkelia, jotka on julkaistu vuosina 2002–2017. Yleisellä tasolla arvioituna katsausten laatu oli AMSTAR 2 -kriteereihin peilaten alhainen, joten tässä kokoavassa katsauksessa nostetaan esiin sellaisia lasten ja nuorten matemaattisten perusvalmiuksien, peruslaskutoimitusten hallinnan sekä sanallisten tehtävien ratkaisemisen interventioita, joiden vaikuttavuudesta oli näyttöä useammassa kuin yhdessä katsauksessa tai meta-analyysissa. Tukea tutkimuksista saivat etenkin aikuisen johdolla toteutetut, strukturoidut menetelmät, joissa edetään vaiheittain konkreettisesta mallittamisesta ohjatun työskentelyn kautta kohti itsenäistä harjoittelua, sekä ongelmanratkaisustrategioiden käyttöön ja oman toiminnan ohjaamiseen tai havainnointiin harjaannuttavat menetelmät.

Lue lisää

Lasten visuaalisen hahmottamisen taitoja, niiden vaikeuksia ja kuntoutusta on tutkittu vain vähän. Tämän systemaattisen katsauksen tarkoituksena oli selvittää, minkälaisista lasten ja nuorten neuropsykologiseen kuntoutukseen sovellettavista menetelmistä on hyötyä lasten visuaalisen hahmottamisen vaikeuksien kuntouttamisessa. Kirjallisuushaku tuotti 70 katsausta tai meta-analyysia, joista tähän katsaukseen valikoitui kaksi. Ensimmäisen katsauksen mukaan virtuaalitodellisuuden käyttö oli motivoiva, minäkäsitystä parantava ja kuntoutukseen sitouttava kuntoutusmenetelmä lapsilla, joilla on CP-vamma. Muutoksia aivotasolla (fMRI) tai lasten visuaalisissa taidoissa ja arjen toimintakyvyssä ei kuitenkaan todettu. Toisen, spatiaalisten taitojen muokkautuvuutta arvioivan katsauksen mukaan spatiaalisia taitoja voitiin kehittää ja tietyn taidon harjoittaminen saattoi yleistyä myös muihin spatiaalisiin tehtäviin. Iällä, sukupuolella tai kuntoutusmenetelmällä ei ollut vaikutusta harjaantumiseen. Tämän katsauksen perusteella lasten ja nuorten visuaalisen hahmottamisen vaikeuksien kuntoutuksen tuloksellisuudesta on vasta alustavia viitteitä. Neuropsykologiseen kuntoutukseen sovellettavia menetelmiä koskevia katsauksia löytyi niukasti, ja näihin sisältyi vain vähän hyvätasoisia tutkimuksia. Interventioiden suuren kirjon ja kliinisten ryhmien vähäisyyden vuoksi ei voitu tarkemmin päätellä, miten erilaiset interventiot vaikuttavat erityyppisiin visuaalisen hahmottamisen vaikeuksiin.

Lue lisää