Etätyö ja työn imun muutokset kevään 2020 koronakriisin aikana korkeakouluhenkilöstöllä

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää työn imun kehitystä ja selittäjiä koronakriisistä alkaneen etätyöjakson aikana. Tutkimus pohjautuu kahden kuukauden seuranta-aineistoon, joka kerättiin huhtikuussa 2020 (T1) ja kesäkuussa 2020 (T2) Tampereen korkeakouluyhteisön työntekijöiltä (n = 790). Tutkimme työn imun taso- ja muutosryhmiä henkilösuuntautuneella tutkimusotteella hyödyntämällä latenttia profiilianalyysia. Analyysissa löytyi viisi työn imun pitkittäisprofiilia, jotka erosivat toisistaan tasoltaan ja ajalliselta muutokseltaan. Työntekijöistä puolella (50 %) työn imu oli lähtökohtaisesti korkea ja lisääntyi edelleen kahden kuukauden seuranta-aikana. Noin kolmanneksella (36 %) työn imu säilyi ennallaan. Työn imun tason laskua oli havaittavissa vastaajista 14 prosentilla, joiden työn imu oli jo alun perin matala.

Lue lisää

Suomalaisten rehtorien ja opettajien työhyvinvointiprofiilit koronakeväänä

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisten opettajien ja rehtorien työhyvinvointia työinnon ja työuupumuksen profiilien avulla koronakevään 2020 aikana. Kyselytutkimukseen osallistui 1 182 opettajaa (83 % naisia, keski-ikä 48 (KH = 9.5) vuotta) ja 644 rehtoria (41 % naisia, keski-ikä 50.6 (KH = 7.7) vuotta) eri puolilta Suomea. Latentin profiilianalyysin avulla tunnistettiin neljä opettajien työhyvinvointiprofiilia ja kolme rehtorien työhyvinvointiprofiilia. 42 prosenttia opettajista sijoittui innostuneiden profiiliin, jota luonnehti samanaikaisesti korkea työinto ja matala työuupumus, 11 prosenttia innostuneiden mutta uupuneiden profiiliin, jota erotti erityisesti vähäinen energisyys ja korkea uupumusasteinen väsymys, 37 prosenttia uupumusriskissä olevien profiiliin, jota luonnehti lievä työuupumus ja vähäinen työinto, ja 10 prosenttia vakavasti uupuneiden profiiliin, jossa koettiin keskimäärin vakavaa uupumusta ja matalaa työintoa.

Lue lisää

Miten psykoterapeutti vastaa, kun asiakas kysyy? Keskustelunanalyyttinen tutkimus psykoterapian lopettamisesta

Tutkimus selvittää, miten psykoterapeutti vastaa asiakkaan kysymyksiin yhden pitkän kognitiivisen psykoterapiaprosessin lopetusvaiheessa. Terapiassa asiakkaan terapeutille tekemät kysymykset ovat harvinaisia, samoin siis terapeutin vastaaminen. Poikkeuksellinen tilanne asettaa haasteita terapeutille. Miten toimia ammatillisesti, kun asiakas kysyy? Aineistona on yhden kognitiivisen psykoterapiaprosessin lopetusvaiheesta kahdeksan sattumanvaraisesti ääninauhoitettua istuntoa. Menetelmänä on keskustelunanalyysi. Tulokset osoittavat terapeutin vastaavan asiakkaan kysymyksiin kolmella eri tavalla. Ensimmäisessä vastaustavassa terapeutti asettuu omien kokemuksiensa ja ajatuksiensa asiantuntijaksi kertoen niistä. Toisessa vastaustavassa terapeutti ei tarjoa suoraan asiakkaan hakemaa tietoa, vaan kertoo yleisluontoisen periaatteen. Kolmannessa vastaustavassa terapeutti ei tarjoa sitä tietoa, mitä asiakas hakee. Tulokset näyttävät kolme mahdollista kognitiivisen psykoterapeutin tapaa vastata asiakkaan kysymyksiin pitkän terapian lopetusvaiheessa.

Lue lisää

Mobiilipäiväkirjatutkimus korkeakouluopiskelijoiden päivittäisestä opiskeluun liittyvästä stressistä ja stressinhallintakeinoista

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin korkeakouluopiskelijoiden kokemaa päivittäistä opiskeluun liittyvää stressiä, opiskelijoiden käyttämiä keinoja stressin hallitsemiseksi sekä stressinhallintakeinojen yhteyksiä stressitason muutokseen päivien välillä. Mobiilipäiväkirjatutkimukseen osallistui 86 maisterivaiheen opiskelijaa, jotka vastasivat sekä strukturoituihin että avoimiin päiväkirjakysymyksiin viikon ajan, kerran päivässä (N = 602). Stressinhallintakeinoihin liittyvät avoimet vastaukset luokiteltiin ja kvantifioitiin, ja stressinhallintakeinojen yhteyksiä stressitason muutokseen peräkkäisinä päivinä tarkasteltiin monitasomallinnuksella. Tulokset osoittivat, että tutkimusviikolla opiskelijoiden stressitasossa esiintyi huomattavaa päivittäistä vaihtelua.

Lue lisää