Luonnontieteiden yhteisöllisessä tietokoneavusteisessa oppimisessa omaksuttujen funktionaalisten osallistumisen roolien luokittelun kehittely

Yhteisöllisessä oppimistilanteessa ryhmä, sen jäsenet ja oppimisympäristö ovat aktiivisessa vuorovaikutussuhteessa toisiinsa. Roolit ovat keskeinen osa tätä monimutkaista kokonaisuutta. Rooleja onkin hyödynnetty laadukkaan yhteisöllisen oppimisen edistämisessä määrittämällä opiskelijoille ennalta rooleja oppimistilanteessa omaksuttavaksi. Tällä tavoin roolien spontaani ja dynaaminen luonne jää kuitenkin tavoittamatta. Tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää funktionaalisten osallistumisen roolien kuvaus- ja luokitusjärjestelmä, joka tavoittaa roolien dynaamisuuden luonnontieteiden virtuaalisessa oppimisympäristössä tapahtuvasta sosiaalisesta oppimisvuorovaikutuksesta, ja arvioida sen luotettavuutta ja hyödynnettävyyttä yhteisöllisen oppimisvuorovaikutuksen tutkimisessa. Tavoitteiden saavuttamiseksi käytettiin hetki hetkeltä etenevää tarkkaa videoanalyysia ja hyödynnettiin roolien eri funktioita ilmentäviä aineisto-otteita. Aineistosta, jossa lukio-opiskelijat työskentelivät kasvokkain pienryhmissä virtuaalisessa luonnontieteiden oppimisympäristössä, tunnistettiin ja luokiteltiin 17 funktionaalista osallistumisen roolia. Analyysi toi tukea roolien spontaanille ja dynaamiselle käsitteellistämiselle ja funktionaalisten osallistumisen roolien merkitykselle yhteisöllisen oppimisen tutkimisessa.

Lue lisää

Uhkaako työn intensiivistyminen työhyvinvointia? Intensiivistymisen yhteys työuupumukseen opetus- ja tutkimustyössä

Työn intensiivistyminen on viime aikoina herättänyt mielenkiintoa työelämän muutosten ja etenkin voimistuvan digitalisaation myötä. Intensiivistymistä kuvaavat kiristynyt työtahti, itsenäisen työn, päätöksenteon ja urasuunnittelun lisääntyminen sekä kasvaneet oppimisvaatimukset työssä. Työn intensiivistyminen asettaa työntekijöille uusia haasteita, joiden vaikutuksia hyvinvointiin ei vielä tunneta riittävästi. Tavoitteenamme oli tutkia, millaisia työn intensiivistymistä kuvaavia profiileja on löydettävissä opettajilla (N = 2 186) ja tieteen ammattilaisilla (N = 975), sekä selvittää, vaihteleeko työuupumuksen taso eri profiileissa. Lisäksi tutkimme, onko tämä vaihtelu erilaista naisilla ja miehillä. Analyysimenetelminä olivat latentti profiilianalyysi ja kovarianssianalyysi. Löysimme kolme toisistaan erottuvaa intensiivistymisprofiilia: vahvasti intensiivistynyt työ (opettajilla 56 %, tieteen ammattilaisilla 53 %), kohtuullisen intensiivistynyt työ (33 %, 35 %) ja vähäisesti intensiivistynyt työ (11 %, 12 %). Naiset raportoivat työnsä vahvasti intensiivistyneeksi useammin kuin miehet, mutta työn intensiivisyyden yhteys työuupumukseen ilmeni samalla tavalla naisilla ja miehillä. Vahvasti intensiivistynyt työ oli yhteydessä voimakkaampaan uupumusasteiseen väsymykseen ja kyynistyneisyyteen. Tutkimuksemme perusteella työn kiihtyvällä tehostumisella voi olla merkittäviä riskejä henkilöstön hyvinvoinnille.

Lue lisää

Suomenkielisen CORE-10-mittarin psykometriset ominaisuudet ja erottelukyky korkeakouluopiskelija-aineistossa

Tässä tutkimuksessa selvitettiin suomenkielisen Clinical Outcomes in Routine Evaluation (CORE-10) -lyhytversion psykometristä rakennetta sekä tarkasteltiin, millä katkaisurajoilla CORE-10 soveltuu psyykkisen kuormittuneisuuden ja ahdistuneisuuden sekä masentuneisuuden seulontaan opiskelija-aineistossa. Aineiston muodostivat alle 35-vuotiaat perustutkintoa suorittavat suomalaiset korkeakouluopiskelijat, joille tehtiin sähköposti- ja paperikysely. Kokonaisvastausprosentti oli 31 (n = 3 110). Psyykkistä kuormittuneisuutta arvioitiin CORE-10:n lisäksi General Health Questionnaire (GHQ-12) -mittarilla. Ajankohtaisista masennus- ja ahdistusoireista sekä lääkärin toteamasta masennuksesta kysyttiin erillisillä kysymyksillä. CORE-10:n erottelukykyä tutkittiin ROC-käyrän avulla. CORE-10 osoittautui sisäisesti johdonmukaiseksi ja luotettavaksi psyykkisen kuormittuneisuuden arviointimenetelmäksi. Tässä aineistossa optimaaliseksi katkaisurajaksi suhteessa ajankohtaiseen psyykkiseen kuormittuneisuuteen ja ahdistuneisuuteen osoittautui CORE-10 ≥ 10 pistettä. GHQ-12:n katkaisurajan mukaiselle psyykkiselle kuormittuneisuudelle katkaisurajaksi soveltui myös CORE-10 ≥ 9 pistettä ja ahdistuneisuudelle pistemäärä CORE-10 ≥ 11. Päivittäisistä masennusoireista kärsivien tunnistamiseksi parhaaksi katkaisurajaksi osoittautui CORE-10 ≥ 13 pistettä. Suomenkielinen CORE-10 on psykometrisiltä ominaisuuksiltaan alkuperäiskielistä vastaava. CORE-10 ei ole häiriöspesifi ja soveltuu nopeasti täytettäväksi psyykkisen voinnin arviointimenetelmäksi.

Lue lisää