Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia merkityksiä yksi integratiivisesti orientoitunut psykoterapeutti tuli asiakastilanteisiin liittyvän ajattelunsa kautta antaneeksi psykoterapialle ja millaisena psykoterapeutin käytännön epistemologia sitä kautta näyttäytyi. Tutkimuksen lähestymistapa oli autoetnografinen, jolloin psykoterapeutti toimi kaksoisroolissa sekä tutkijana että terapeuttina. Tutkimuksen aineistona olivat psykoterapeutin asiakaskäyntien jälkeen laatimat vapaamuotoiset kirjoitelmat. Tutkimuksen menetelmällisenä lähestymistapana käytettiin etnometodologista kategoria-analyysia. Tutkimuksessa psykoterapia näyttäytyi prosessina, jossa terapeutti samanaikaisesti reflektoi asiakkaan ongelmia, keräsi itselleen todistusaineistoa, asettui muutosta tuottavaan suhteeseen ja arvioi terapian tulosta. Terapeutin käyttämiä kategorisointeja tarkasteltiin psykoterapian metateoreettisena ilmentäjänä sekä perinteistä viitekehysjaottelua laajempana psykoterapian perusrunkona.
Lue lisää
Tutkimuksessa tarkasteltiin keskustelunanalyysin avulla, millaisilla tavoilla psykologit antavat tutkimuspalautetta potilaille ja miten potilaat ottavat eri tavoin annettua palautetta vastaan. Kiinnostuksen kohteena oli myös potilaan rooli palautekeskustelun vuorovaikutuksen rakentajana.
Tutkimusaineisto koostui kahdesta videoidusta ja litteroidusta psykologisen tutkimuksen palautekeskustelusta. Molemmat psykologiset tutkimukset olivat nuoren aikuisen työkyvyn arviointeja. Aineisto on osa laajempaa Psykologisten tutkimusten palautekeskustelujen vuorovaikutus ‑tutkimusprojektia. Tutkimusprojektin tavoitteena on tuottaa perustietoa siitä, mitä psykologisten tutkimusten palautekeskusteluissa tapahtuu.
Lue lisää