Maahanmuuttajataustaisten nuorten psykososiaalinen oireilu Helsingin metropolialueella

Voimistuneen maahanmuuton myötä yhä useampi suomalainen nuori tai hänen vanhempansa ovat maahanmuuttajia. Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten psykososiaalisten oireiden tutkimus on siten yhä tarpeellisempaa, mutta se on toistaiseksi ollut melko vähäistä. Tarkoituksemme oli tutkia, poikkeaako maahanmuuttajataustaisten nuorten psykososiaalinen oireilu valtaväestön nuorten oireilusta. Lisäksi tutkittiin oireiden kehitystä ja pysyvyyttä. Psykososiaalisia oireita mitattiin SDQ-kyselyllä. Aineistona käytettiin Metropolitan Longitudinal Finland -aineistoa (MetLoFIN), joka on kerätty Helsingin metropolialueen 14 kunnasta vuosina 2011–2016 yläkoulun seitsemänneltä (= 9 497) ja yhdeksänneltä luokalta (= 7 738) sekä lukion ja ammattikoulun toiselta luokalta (= 8 461). Maahanmuuttajataustaiset nuoret, erityisesti pojat, raportoivat hieman enemmän psykososiaalisia oireita kuin valtaväestön nuoret. Sisäänpäin suuntautuvat psykososiaaliset oireet kehittyivät samansuuntaisesti kaikilla nuorilla. Sen sijaan ulospäin suuntautuvien oireiden kehitys oli maahanmuuttajataustaisilla nuorilla erilainen kuin valtaväestössä. Oireilu osoittautui verrattain pysyväksi riippumatta nuoren taustasta. Tiettävästi tämä on ensimmäinen laajamittainen pitkittäistutkimus maahanmuuttajataustaisten nuorten psykososiaalisesta oireilusta Suomessa, mikä luo pohjaa muille aihealueen tarkasteluille.

Avainsanat: maahanmuuttaja, psykososiaalinen oireilu, sisäänpäin suuntautuvat oireet, ulospäin suuntautuvat oireet, SDQ, pitkittäistutkimus

Vain tilaajilla on pääsy tämän artikkelin täysversioon.

Kirjaudu sisään tai klikkaa tästä tilaamaan Psykologia-lehti.

Jos olet jo tilaaja, rekisteröidy tästä.